30. heinäkuuta 2013

Minikarjalanpiirakat á la Taikakaulin



Nyt tässä bloggailussa seuraa minipaussi, sillä elokuun ekana torstaina on suunta kohti Lontoota äidin ja siskosen kanssa. Mut ennen reissua vielä nää herkkupiirakat!

Kun muut perheenjäsenet lähtevät länsirannikolle pikkusiskoni kummiperheen luo, mitä mä teen? Tällä kertaa en lähtenyt mukaan, mut en myöskään pistäny bileitä pystyyn - varmaan aika yllättävää ;-) Mun suurena suunnitelmana oli tehdä nokkoskeittoa, mutta tähän aikaan vuodesta ne lehdet alkavat olemaan jo liian isoja ja sisältävät turhan paljon nitraattia. Toki niitä pieniäkin lehtiä on, mutta niitä saisi metsästää kyllä nälkäkuolemaan asti.

Seuraavaksi mieleen juolahti karjalanpiirakat, ja pikaisen ainestsekkauksen jälkeen porisikin riisipuuro liedellä. Tää resepti on ihan alun perin vuoden 2007 about helmi-maaliskuun Keski-Uusimaa -sanomalehdestä. Mä ja mun se jo tuhat kertaa mainittu paras ystäväni tehtiin näitä silloin 12-vuotiaina, ja mulla tää resepti onkin tallessa ystäväni käsinkirjoittamana versiona. Vitsit sillä oli (...ja on edelleen) ihan sika hyvä käsiala, kattokaa vaikka julkaisun lopusta!

Jälleen muuntelin reseptiä pikkusen. Vaihdoin ruis- ja vehnäjauhojen ainesmäärät toisin päin, sillä en halunnut niin rukiisia yksilöitä. Voit siis halutessasi kiepauttaa jauhojen määrät toiste päin - toimii loistavasti niinkin! (Edit 6.2.2016: eli kyseessä jauhomäärien päikseenvaihtamisen takia oikeasti siis riisipiirakat.) Meillä oli kaapissa vain laktoositonta kevytmaitojuomaa, ja koska en tuota kallista maitoa viitsinyt "tuhlata" puuroon kokonaista litraa, tein puolen litran puuron. Muuttelin ja lisäilin hieman myöskin puuron aineksia. Jos haluat vähän enemmän kuin 17 pikkupiirakkaa, kannattaa kaikki reseptin ainekset ainakin kaksinkertaistaa!

Oikeesti karjalanpiirakat kuuluis muuten paistaa 300°C uunissa, mut meidän nykyteknologisen uunin maksimilämpö on 250°C. Jos siis uunisi nupit kääntyvät kolmeensataan, kandee ne siinä lämmössä paistella!

Pulikka = piirakoiden ajelemiseen tarkoitettu kaulin


Tarvitset (17 kpl, pikkunen satsi)

täytteeseen aka puuroon:
5 dl maitoa (mulla laktoositon kevyt maitojuoma)
1 dl puuroriisiä
1 tl suolaa
1/2 dl vettä
nokare voita

kuoriin:
1 dl vettä
1,5 tl suolaa
1 dl vehnäjauhoja
1,5 dl ruisjauhoja

upotusliemi:
1 osa maitoa (mulla 1 dl)
...ja saman verran voita sulana (eli 1 dl)

munavoihin:
keitettyjä kananmunia
voita


1. Puuro: Mittaa maito paksupohjaiseen, mielellään pinnoitettuun kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää joukkoon puuroriisit. Keittele keskiteholla samalla sekoittaen, mikäli et halua polttaa mössöä pohjaan. Lisää suola. Kun riisinjyvät ovat imeneet melkein kaikki nesteet (maidon), lisää vesi. Sekoittele ja anna veden imeytyä. Lisää nokare voita. Tarkista suolatilanne sekä riisin kypsyys - jos ovat kohdillaan, laita kattilalle kansi ja nosta liedeltä jäähtymään.


2. Kuoret: Mittaa vesi ja suola kulhoon. Lisää jauhot samalla sekoittaen. Jatka mössäämistä kädellä, kun lastalla ei enää onnistu. Mikäli taikina on todella löysää, lisää jauhoja. Taikinasta ei kannata tehdä kuitenkaan ihan kivikovaa.
3. Pyörittele ja muotoile taikinasta pötkylä ja pulikoi (=ajele pulikalla) soikioksi lätyksi. Laita täytettä aka puuroa keskellä tasaiseksi kerrokseksi ja rypytä.



4. Paista piirakoita 250°C noin 15 minuuttia tai kunnes ovat nätisti vähän ruskistuneet.
5. Piirakoiden paistumisen aikana sulata upotusliemen voi. Sekoita sekaan maito. Tämä kannattaa tehdä laakealle tai syvälle lautaselle, sillä piirakan uittaminen onnistuu sellaisella helpommin. Upota juuri uunista otetut piirakat haarukan avulla voi-maitoon.
6. Munavoi: Riko haarukalla keitettyjen ja kuorittujen kananmunien rakenne lautasella. Lisää haluamasi verran voita sekaan ja sekoita.



behind the scenes

Peeäs Oon aina tosi epäitsevarma paistellessani juttuja uunissa, ja usein hälyytän äidin paikalle sanomaan analyysinsä kypsyydestä. Nyt kun äiti ei ollut kotona, lähetin Whatsappissa kuvan uunissa paistuvista ehkä-kohta-valmiista piirakoista mun parhaalle ystävälle, joka totes niiden olevan valmiita - mun mielestä nykyteknologia on just huippu ;-)


©2013 • Taikakaulin

7 kommenttia:

kissanminttu kirjoitti...

Ompas ne kauniita! Saadaan Sveitsiläinen vieras pariksi viikkoa kotiimme, joten näitä Suomen herkkuja voisi ehkä hänen kanssaan tehdä :)

Taikakaulin kirjoitti...

Kiitti!! :-) Ainakin ois true suomalaista nää ;-) Sen voin vaan sanoa, et kandee pulikoida noi kuoret ihan super ohuiksi - silleen, et valo kuultaa melkein läpi!

Pihla-Ottilia kirjoitti...

Ihana käsiala? Mulla? No ei kyllä!!! XD Saaristo ja muut pyöräseikkailut oottelee ja toivottavasti pian taas päästään! Jihhiiii :)

Murska kirjoitti...

Naaam, itsetehdyt karjalanpiirakat on suunnilleen maailman parasta! Tosi hienoja noi sun!
Mutta täytyy kyllä sanoa että kummia nuo nykyuunit jos ei tulikuumaksi saa. Leivinuuni paras uuni. :D

Taikakaulin kirjoitti...

@ Pihlis: no onhan!! tyyliin siistein käsiala ikinä!

@ Murska: niinpä! Joo kelasin et mitä ihmettä, kun nuppi ei kääntynykään enää yli 250°C... :-D

Unelmaa leipomassa kirjoitti...

Sattumalta eksyin tänne blogiisi ja tämä on aivan mahtava! Itse menen vasta lukion kakkoselle ja ihana löytää suunnilleen samanikäinen leipuribloggaaja! Täällä tulen varmasti jatkossakin vierailemaan.

Taikakaulin kirjoitti...

Moikka ja kiitti ihanasta kommentistasi!! Jeee, mä meenkin tästä tsekkaa sun blogin! :-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...