31. lokakuuta 2013

Nopea arkiruoka x3


Moikka ja kivaa torstaita kaikille! Mä kuvittelin, että syksyn ylppäreiden jälkeen mulla olisi aikaa leipoa ja viettää muutenkin enemmän aikaa keittiössä, mutta pieleen menivät ne veikkaukset. Kyllä koulu ja eri kurssit onnistuvat työllistämään ainakin mut ihan täydellisesti, ja kaikki mitä olen kokkaillut, ovat nämä suhteellisen nopsat arkiruoat.

Pari viikkoa takaperin meidän jääkaappiin oli ilmestynyt broilerisuikaleita, ja niinpä mä väsäsin niistä tollasen kivan kanasalaatin! Heittelin sekaan kanan lisäksi ah-niin-ihania juustolastuja, paria eri salaattilajia, etikkaa, valkosipulia, sipulia, valkosipulissa ja öljytilkkasessa kuullotettuja krutonkeja sekä kirsikkatomaatteja. Ai vitsit, tästä mä kyllä tykkäsin!


Tuo yllä oleva kuva nyt on ihan kamalan huono ja ruma, mutta kipaisin eilen koulun jälkeen kaupassa shoppaamassa broileria sekä vuohenjuustoa, ja niin me äitin kanssa kokkailtiin kotona iltasyömistä: mä marinoin kanat, äiti hoiteli paisteluosuuden.

Marinadiliemeen laitoin reilusti oliiviöljyä, pari valkosipulinkynttä hienonnettuna, yhden salottisipulin, pari ruokalusikallista kasvisfondia, pippuria sekä suolaa. Marinointiaika taisi olla jotain vajaan tunnin luokkaa, ja sen jälkeen kanat kipattiin paistinpannuun ja paisteltiin ihan pikaisesti - niin, että lihassyyt menivät kiinni ja kana piti mehevyyden uunipaiston ajan. Pannupaistelun jälkeen kanat vipattiin uunivuokaan ja paisteltiin parissasadassa asteessa noin 15 minuuttia, minkä jälkeen päälle viskattiin siivutetut vuohenjuustokiekot ja jatkettiin paistamista noin 10 minuutin ajan. Kanojen kylkeen vähän riisiä (tai couscousia kuten meillä), ja sitten alkaa olla aika très bien!


Pastat ovat myös tosi helppoja ja nopeita valmistaa, ja tehtiinkin V:n kanssa erään pitkän koulupäivän jälkeen pekonipastaa - melkein kuin carbonaraa, mutta ilman vaan sitä kananmunaa. Homma meni niin, että ei muuta kuin spagetit kiehumaan kattilaan ja operaatio pekonin paisto siihen viereiselle liedelle. Spagettien ollessa kypsiä kaadettiin vesi veke, lisättiin pilkotut pekonit sekä loraus kermaa sekaan, paljon pippuria ja sipulia sekä maun mukaan suolaa. Tääkin oli varsin buenoa arkiruokaa!

©2013 • Taikakaulin

25. lokakuuta 2013

Macaron Ladurée, Stockholm





Moikka ja makeat macarons-terkkuset Laduréesta! Olin syyslomalla äidin kanssa päivän visiitillä tuolla pikku-Atlantin toisella puolella aka Ruotsissa. Päivä vietettiin ihanan rentoillen, ihanissa kahviloissa ja ravintoloissa syöden sekä lompakkoa laihduttaen shoppailun merkeissä. Ainoa kohteeksti kaavailtu paikka oli Ladurée - macaron-putiikki - vaikka eivät ne ruotsalaisia alun perin olekaan. Äitin sisäisen navigaattorin ja muutaman paperikartan avulla päädyttiin super helposti määränpäähän ah-niin-ihanien macaronsien ääreen. 

Ostettiin kahdeksan macaronin laatikkollinen ranskalaisia pikkuherkkuja matkaamme, ja näin jälkeenpäin voin sanoa, että eivät olleet ihmeellisiä! Toki hyviä, mutta jos jopa mun tekemät macaronsit on maultaan ja koostumukseltaan melko samanlaisia, niin tuntui kyllä kieltämättä vähän hassulta maksaa ihan järkyttävästi vastaavista leivoksista. Ostettiin muun muassa suklaan-, sitruunan- ja vadelmanmakuisia, ja vattu oli maultaan mun mielestä paras.




Laduréen lisäksi käytiin syömässä kiinalaisessa ravintolassa, jossa ruoka tarjottiin lastukoreista. Tilattiin neljä eri satsia - muun muassa höyrytettyä kanaa taikinakuoressa sekä brokkolia - ja kivat kastikkeet niille. Mä tykkäsin!


Laivaravintoloita en ajatellut tällä kertaa kommentoida sen ihmeemmin, haha. Niin lähtöiltana kuin paluumatkankin iltana kävimme á la carte -ravintoloissa, joista pihviravintola El Capitán oli tylsä keskinkertainen ruokala, kun taas Fine dining -ravintola Bon Vivant oli ihan huikean hyvä Silja Linen Heja Sverige! -teemalla.


El Capitánin esitys härästä...

Bon Vivantin ihania ruokalajeja!

...ja Bon Vivantin super herkullinen härkä!


Grev Turegatan 15
114 46 Stockholm
(Östermalmstorgetin metroasema on tosi lähellä, kandee käyttää vaikka sitä, jos ei kävely huvita!)


Peeäs Meinasin pariin kertaan saada sydärin laivalla!!! Eka veritulppa lähenteli mun sydämen sepelvaltimoita Antti Tuiskun astuessa lavalle, voi miksi sattui Rovaniemen pojke juuri tälle paattimatkalle...? Meijän hytti oli tällä kertaa vuorostaan promenadelle päin, ja kerran nostaessani verhoa ylös siinä ihan vieressä roikkuikin suuren yleisön päällä tollanen voimistelija köysissään :-D

©2013 • Taikakaulin

20. lokakuuta 2013

Pikainen feikkisushi



Viikko takaperin äidin ollessa Londoniumissa iskä hoiti jälleen ruokapuolen täällä kotona. Tiesin, että jääkaapissa odotti tuttuun tapaan pikaruokaa, joten kipaisin koulun jälkeen kaupassa ostamassa kirjolohta. Oon vaikka kuinka ja pitkään suunnitellut tekeväni tällasta pikaista feikkisushia, mä olen meinaan hullu sushin rakastaja mutta myös laiska valmistamaan sushia itse. Eihän tää nyt ihan sitä taivaallista real-sushia ole, mut arkimättönä ihan kelpo versio!

Tarvitset:
kirjolohta (mulla 250g)
basmati- ja jasminriisisekoitusta (mulla Pirkan 2 annoksen keitettävä riisipussi)
soijakastiketta
wasabia
(suolaa)


1. Keitä riisi.
2. Ota kalasta nahka pois, paloittele kala ja halutessasi suolaa se kevyesti.
3. Kippaa riisi lautaselle ja vippaa raa'at kalapalat päälle. Lorottele soijaa ja sivele wasabia ja syö sitten puikoilla.

Peeäs Sain terveystiedon yo:n alustavat pisteet, ja niiden mukaan E eli eximia sieltä tulisi.

©2013 • Taikakaulin

16. lokakuuta 2013

Bagels - vesirinkelit


Bagelit ovat mulle tuttuja Suomen Las Vegasista eli ruotsinlaivoilta, joilla niitä syön yllättävän usein aamupalaksi. Enoltani joululahjana saaman Maku-lehden vuosikerran uusin numero kolahti postilaatikkoon alkuviikosta, ja selaillessani sitä jumituin näihin bageleihin. Meniköhän siinä se kymmenisen minuuttia, kun olin jo vispilän varressa vääntämässä rinkelitaikinaa, ja ennakko-oletuksista huolimatta rinkelien keittäminenkin oli ihan naurettavan helppoa! Keittäminen tekee rinkeliin sitkeän, ihanan pinnan, ja keittoveden siirappi antaa kivaa vivahdetta muuten melko neutraalinmakuiselle rinkulalle.

Mä alan nyt pikaisesti pakkailemaan, ja iltapäivällä hypätäänkin äipän kanssa paattiin ja piipahdetaan Tukholmassa. Saa nähdä, käveleekö bageleita tällä kertaa mun lautaselle, mutta ainakin Laduréesta suunnittelin kävelyttäväni pari macaronsia kotiin!


Tarvitset:
7 dl vettä
3 rkl sokeria
4 tl suolaa
1 pss (11g) kuivahiivaa
14-17 dl vehnäjauhoja

keittämiseen:
2 litraa vettä
loraus tummaa siirappia

pinnalle:
unikonsiemeniä

täytteeksi:
salaattia
suppilovahveroita paistettuna
avokadoa
sipulisiivuja


1. Mittaa vesi kulhoon ja lämmitä 42°C. Sekoita siihen sokeri ja suola. Sekoita kuivahiiva pieneen määrään vehnäjauhoja ja sekoita nesteeseen. Alusta: lisää jauhoja. Kun taikina alkaa olla kiinteää, vaivaa sitko käsin. Älä lisää liikaa jauhoja - kannattaa mieluummin vaivata, jolloin taikina irtoaa itsestäänkin kulhosta. Kohota taikinaa leivinliinan alla lämpimässä ja vedottomassa paikassa noin 20 minuuttia.
2. Vaivaa taikina kertaalleen ja leivo siitä pötkylä, jonka jaat kymmeneen osaan. Pyörittele nuo palat pyöreiksi pulliksi ja anna kohota vielä noin 15 minuuttia.
3. Keitä kaksi litraa vettä ja lisää siihen siirappi. Tee pyöreän pullan keskelle peukulla reikä ja venytä pullasta rinkeli. Tiputa varovasti kiehuvaan veteen. Laita kattilaan kahdesta neljään rinkeliä riippuen tietenkin kattilan koosta. Keitä rinkeleitä noin minuutti per puoli ja nosta ne yhteensä kahden minan keittelysession jälkeen reikäkauhalla leivinpaperin päälle pellille. Ripottele päälle unikonsiemeniä. Kun pelti on täys, paista 225°C uunissa noin 15-20 minuuttia. Anna jäähtyä.






4. Halkaise ja täytä.


©2013 • Taikakaulin

14. lokakuuta 2013

Kinuskilla, Kellokoski



Hellurei ja hitsin hellät sormenpäät! Leikkasin tossa tulikuumia bageleita halki ja tällä kertaa onnistuin polttamaan sormet, vaikka olevinaan tosi nopeasti homman hoitelin (miten niin mun oli pakko leikata ne kuumina)... Keskiviikkona täällä blogin puolella on tosiaan luvassa ah-niin-ihania jenkkilän bageleita suomalaistettuna versiona, mut tänään saatte maistiaisen tästä ihanasta kahvilasta.


maalaislimppuja

Mä kun luulin mun syysloman olevan ihan tyhjä, niin kaikkea kanssa - vikaa sunnuntaita vaille ihan täys! Tänään oltiin parin ystäväisen kanssa kaikki ekaa kertaa Kellokosken Kinuskillassa - ihan uskomattoman ihanassa, avarassa ja idyllisessä kahvilassa. Tarjolla oli vaikka mitä huikean herkullisen näköistä kakkua ja piirakkaa sekä todella ihana lounasmenu! Mä ja Rebe otettiin lohi-purjo- sekä tomaatti-mozarellapiiraspalaset, jotka jaettiin puokkiin. Vähän jos oltais hoksattu pyytää enemmän lämmitystä, olisivat ne olleet ihan huippu hyvät - olivat oikein maukkaat tosin silleen astetta viileempinäkin versioina.




Kinuskillassa on ihania yksityiskohtia ja se hehkuu lämmintä mutta jylhää maalaisromantiikkaa. Paikka on super avara ja valoisa, ja tilaakin on tosi mukavasti. Sijainti on semisti huono, mutta onneksi selkeät kyltit ohjaavat ihan perille asti. Pikaohjeena voin vinkata, että ihan K-Supermarketin tienoilta koukataan kohti koskea, ja siellä se tönöttää - ihanainen Kinuskilla!

kanssamussuttajat

Kinuskilla - kahvila ja sisustus
Vanha valtatie 190
04500 Kellokoski

©2013 • Taikakaulin

5. lokakuuta 2013

Kanelbullens dag



Kanelbullens dag firas den fjärde oktober varje år ända 1999 - då Sveriges Hembakningsrådet fyllde fyrtio år. Kanelbullar blev allmännare på 1920-talet efter det första världskriget. På kanelbullens dag äter man naturligtvis massor av goda och leckra kanelbullar och svenskar tycker att en kanelbulle är gott men flera kanelbullar är godare. ;-)

Varmaan tosi monelle tää on ihan utopiaa, mutta mä oon melkein fiiliksissä, kun ruotsi jatkuu taas yhden jakson kestäneen tauon jälkeen. Pelottaa jo nyt keväällä koittavat ruotsin kirjoitukset, sillä vähän enkun tapaan eivät ne ruotsin kuuntelutkaan ihan putkeen mene... Aikaa onneksi on vielä träna mera!

Haha ja miksi mä postaan kanelipullapäivästä? Satuin ruotsin puhekurssilla valitsemaan esiteltäväksi teemapäiväkseni tämän kyseisen päivän, ja se päivä sattuikin juuri olemaan ihan näpeillä, 4. lokakuuta. Itse kanelipullapäivänä menin lukiolta illaksi hoitamaan lapsia (kelatkaa, sain lapset nukkumaan ja vieläpä ihan ajallaan ilman mitään hulabaloita, woohoo!), joten tein näitä nyt vapaana lauantaipäivänä.

Ja hei, äiti neuvoi mulle tänään tosi kätevän, mun mummun opettaman taikinarullan siivuttamisvinkkisen, joten tsekkaa se tuolta vähän alempaa!

Tarvitset:
5 dl maitoa
2 pss kuivahiivaa
2,75 tl suolaa
2,25 dl sokeria
(1 rkl kardemummaa)
1 kananmuna
n. 13-15 dl vehnäjauhoja
225g voita (sulana)

väliin:
n. 125g voita
taloussokeria
kanelia

päälle:
1 kananmuna
raesokeria


1. Lämmitä maito kulhossa noin 44°C. Sekoita kuivahiiva noin 1/2 desilitraan vehnäjauhoja ja lisää nesteeseen. Sekoita. Lisää myös suola, sokeri ja kardemumma sekä kananmuna.
2. Alusta. Lisää ensin noin 3 dl jauhoja ja sekoita todella hyvin, moneen kertaan. Lisää seuraavat 3 dl ja sekoita 2-3 minuuttia. Lisää voisula ja tunge kädet taikinaan. Lisää jauhoja vähän kerrallaan, kunnes taikina juuri ja juuri irtoaa käsistä. Laita kohoamaan lämpimään paikkaan leivinliinan alle.
3. Kohota noin 45 minuuttia tai kunnes on kohonnut kaksinkertaiseksi. Jaa taikina puoliksi ja kauli suorakaiteen muotoiset levyt. Sulata n. 125g voita ja levitä levyille. Ripottele sokereita ja kanelia ja rullaa. Leikkaa tai "kurista" taikinarulla ompelulangalla siivuiksi. Anna kohota pellillä sen aikaa, kun uuni lämpenee 200°C tavislämmityksellä. Paista noin 10-15 minuuttia.

Taikinarullan siivuttaminen aka kuristaminen ompelulangalla:




 ©2013 • Taikakaulin