30. joulukuuta 2014

Mätialkupala cocktaillasissa


Aattoillan ja joulupäivän alkupaloiksi tein tällaisia yksinkertaisia mätialkupaloja, joiden reseptin bongasin Maku-lehden sivuilta. Joululimppu sopi alkupalaan oikein hyvin, mutta myös saaristolaisleipä vois toimia aika kivasti esimerkiksi uuden vuoden aaton illallistamismeiningeissä.

Aiemmin mäti ja sen poksunta suussa olivat mun mielestä ihan kamalia. Mätikammoani uhmaten shopattiin äitin kanssa iso rasiallinen kirjolohenmätiä, ja näköjään makuaisti on kummasti muuttunut - olihan se mäti tosi hyvää! Mitään halpaa huviahan tuo mäti ei kyllä ole, nimittäin meidän vajaa 300 grammainen boksi maksoi mansikkaiset kaksitoista euroa ja rapiat. :-D

Maku-lehden versiossa tämä alkupalasetti oli koottu snapsilasiin, mutta mun mielestä ainakin meidän snapsilasit olivat ihan liian pieniä. Niinpä kokosin nämä herkut cocktaillaseihin, jotka ovat sitä paitsi tosi paljon kivemman näköiset kuin snapsilasit.

Tarvitset:
joululimpun paloja
maitoa (limpun kostutukseen)
ranskankermaa
kirjolohenmätiä
ruohosipulia


1. Revi limppu pienehköiksi paloiksi ja laita noin neljä palaa alkupala-astian pohjalle. Kasta pullasuti maitoon ja kostuta limppupalat.
2. Notkista ranskankermaa purkissaan ja lusikoi limppupalojen päälle. Minä laitoin noin 3 tl.
3. Lusikoi juuri ennen tarjoilua vielä mätiä haluamasi verran. Mä laitoin 2 isoa tl.
4. Revi ruohosipulia pätkiksi ja koristele alkupala.

Muista laittaa kattaukseen alkupalahaarukka :-)
©2014 • Taikakaulin

28. joulukuuta 2014

Joulukattaus - karkkikeppejä ja puolukanvarpuja


Heippahei - olihan sullakin ihana joulu? Mitenhän se onkaan, että aina niiden järkkyjen "12 tuntia keittiössä" -rupeamien jälkeen vannon alimpaan sinne, etten kyllä enää koskaan ryhdy moiseen keittiörumbaan... Kunnes sitten kuitenkin löydän itseni sen saman sähkövatkaimen varresta. Ilmoitin äitille, että aion valmistaa jouluruoat limpusta laatikoihin itse sekä suunnitella aattoillan ja joulupäivän kattauksen. Ehti siis kulua huimat puoli vuotta ylioppilasjuhlistani (jonne siis valmistin kaikki tarjottavat itse), kun nyt joulun alla viettelin jälleen muutaman pitkän päivän muun muassa pottulaatikkoa imeltäen, macaronseja pursotellen ja limppuja pyöräytellen keittiössä puuhellan lämmössä.

Lätkäsen tähän julkaisuun kuvia kattauksesta sekä blogissa jo aiemmin esiintyneistä herkuista. Seuraavien lomapäivien aikana on luvassa puolukka-valkosuklaahyydykekakkua, peruna- ja porkkanalaatikkoa, lohihyydykettä sekä mätialkupalaa eli ilmestyksiä, joita tosiaan en ole täällä vielä aiemmin vilautellut. Pysykääpä siis kuulolla. :-)


Halusin, että kattaus olisi perusilmeeltään valoisa ja vaalea. Pöytäliinaksi kaivelin valkoisen pellavaliinan, jonka päälle halusin luonnollisen pellavan värisen pikkuliinan. Taitoskohtia en ehtinyt enkä jaksanut silitellä siloisiksi, joten mentiin taitoksisilla versioilla. Meillä on erivärisiä lautasia joka lähtöön, mutta halusin ehdottomasti nuo Iittalan klassiset, valkoiset Teema-sarjan lautaset. Viinilasit ovat kanssa Iittalan, ja iskän mukaan myös nuo juomalasitkin. Aterimiksi valitsin meidän talomme vanhoja haarukoita ja veitsiä, jotka on valmistettu viime vuosisadan puolessa välissä. Nuo vanhemmat aterimet ovat musta niin ihanan maalaisromanttisia, että ei kestänyt tosiaan kauan valita niiden sekä Hackmanin uusien aterinten välillä. 

Lautasliinat taittelin yksinkertaisesti tuollaisiksi lautasen halkaisijan mittaisiksi suorakaiteiksi, joille asetin normiaterimet sekä kolmipiikkisen alkupalahaarukan. Aterinten viereen laitoin tuosta meidän metsästämme nyppimäni puolukanvarvut sekä vaivalla shoppaamani Polka-karkkikepit. Lopuksi sidoin vielä koko servettisetin kiinni ah-niin-ihanalla juuttinarulla. Ruokapöydälle asetin yhden ison valkoisen kynttilän sekä metsästä raahamiani havuja. Vaikka itse sanonkin, mun mielestä kattauksesta tuli aika kiva.


Tarjolla ruokapöydässä meillä oli...
  • kinkkua ja kalkkunaa
  • rosollia
  • lohihyydykettä
  • sinihomejuusto-saksanpähkinä-punajuurisalaattia (by mama)
  • joululimppua
  • saaristolaisleipää (by Pihlis)
  • porkkana-, peruna- ja lanttulaatikkoa

Herkkupöydässä puolestaan...

 
 

©2014 • Taikakaulin

17. joulukuuta 2014

Homemade sushi


Mä oon ihan vallaton sushin rakastaja ja eilen vihdoin valmistin elämäni ekaa kertaa susheja ihan itse. Luin vaikka ja mitä ohjeita ja vinkkejä onnistuneisiin susheihin, ja keskeisimmäksi pointiksi nousi hyvä ja oikein valmistettu riisi. Tuolla vähän alempana on kirjoittelemani ohjeet erikseen niin riisin keittämiseen kuin makien ja nigirien valmistamiseen. Suosittelen kokeilemaan, oli nimittäin hyvvää!

Oon tosi fiiliksissä, kun huomenna saan hypätä tänä vuonna vimppaa kertaa InterCityyn ja hurauttaa kotikotiin kolmeksi viikoksi joulunviettoon! Voin vain kuvitella, miltä mahdan näyttää raahatessani yhtä matkalaukkua ja jättimäistä reppua pitkin loskan- ja jääntäyteisiä katuja... Mutta ei haittaa, odotan nimittäin ihan hirvittävän kovasti sitä, että saan olla kotikotona tällaisen pidemmän ajanjakson. Mua myös odottaa jouluruokien valmistaminen, sillä ilmoitin äidilleni, että minä haluan valmistaa ne tänä vuonna. Kaikkea ihanaa tekemistä siis riittää, joten pysykääpä kuulolla. :-)


Tarvitset sushiriisin valmistamista varten:
4 dl sushiriisiä
4,5 dl vettä keittämiseen

7 rkl ruusuviinaetikkaa
0,5 rkl suolaa
4 rkl (inkkari)sokeria

1. Laita puhdas uunipelti jääkaappiin kylmenemään.
2. Huuhtele sushiriisejä niin kauan, että vesi on kirkasta. Aluksi vesi on hyvin sakeaa, sillä riisistä irtoaa tärkkelystä. Mulla kun ei ole pienireikäistä siivilää, laitoin riisit sauvasekottimen kulhoon ja törkkäsin päälle teehauduttimesta irrottamani sihtiosan. Hyvin toimi huuhtominen näin!


3. Laita riisit kattilaan ja kaada päälle kylmää vettä. Anna riisien seisoa näin 15 minuuttia ja keitä sillä aikaa riisiviinaetikkaliemi.
4. Mittaa riisiviinaetikka, sokeri ja suola kattilaan/pannulle ja keitä kiehumispisteeseen asti. Kaada seos esim. kermanekkaan tai mukiin ja jäähdytä.
5. Seuraavaksi koske pelkkään lieden levyn lämmönsäätelynappulaan ja pidä riisikattilan kansi kiinni koko ajan. Älä siis sekoita riisejä missään vaiheessa. Kuumenna riisit kiehumispisteeseen asti ja kiehuta sitten hiljaisella lämmöllä noin 10 minuuttia. Katkaise sitten levystä virta ja anna hautua vielä 10 minuuttia kattilassa.
6. Ota kylmentynyt uunipelti jääkaapista ja kaada riisit siihen. Levitä ne mahdollisimman ohueksi kerrokseksi, jotta kaikki riisit jäähtyvät tasaisesti. Pellin tulee olla kylmä, sillä silloin alimmaisiksi jäävät riisit eivät jatka kypsymistä. Kaada riisiviinaetikkaliemi risteävin, leikkaavin liikkein riisien päälle. Älä sekoita riisejä vaan jäähdytä niitä esimerkiksi viuhkalla (tai Hesarilla) viuhkoen. Mikäli et käytä riisejä kohta puolin, peitä ne kostealla liinalla. Näin ne säilyvät noin päivän verran.



Makisushit


Tein kolmenlaisia makisusheja. Noihin ihan kauimpaisiin tuolla lautasen takareunalla käärin riisin kamuksi norjanlohta sekä kurkkua. Kahteen keskimmäiseen vaakatason riviin laitoin kurkkua ja rapu-majoneesitahnaa sekä päälle koristeeksi ohuen kurkkutikun. Etualalla olevissa makeissa on sitten norjanlohta ja avokadoa.

Raputahnaan tarvitset:
1/2 tlk säilykerapuja (Dovganin jokirapuja, Cittarista)
4-5 rkl majoneesia
rouhaus pippuria
rouhaus suolaa

Lisäksi tarvitset:
valmista sushiriisiä
kurkkua
norjanlohta
1/2 avokadoa
3 levämattoa
bambumatto rullaukseen

1. Valmista raputahna: hienonna ravut veitsellä pieneksi mössöksi ja laita ne pieneen kippoon. Lisää mukaan majoneesi, pippuri sekä suola ja sekoita. Anna tekeytä hetkinen.
2. Valmistele muut täytteet: Leikkaa lohi pitkiksi, ohuehkoiksi pitkuloiksi suikaleiksi. Leikkaa myös kurkku pitkiksi ohuiksi tikuiksi. Halkaise avokado, leikkaa avokado siivuiksi ja irrota siivut kuoresta.
3. Makit: Aseta levämatto kiiltävä puoli alaspäin bambumatolle. Levitä ohut kerros jäähtynytttä riisiä levämatolle. Laita haluamasi täytteet levämaton "etureunaan" eli kohtaan, josta rullaus aloitetaan - minä laitoin...
  • lohisiivuja ja kurkkusuikaleita
  • raputahnaa ja kurkkusuikaleita
  • lohisiivuja ja avokadosuikaleita
Rullaa levämatti napakaksi rullaksi bambumaton avustuksella ja laita pötkylä jääkaappiin tekeytymään ja jähmettymään. Riisiviinaetikkainen riisi nimittäin kovettuu jääkaapissa. Leikkaa makit noin puolen tunnin kuluttua kiekoiksi.


Dovganin ravut venäläisellä tekstillä
Riisi ei oikeesti ollut tollasta klähmästä, mutta puhelimen kamera...


Lohi- ja avokadonigirit


Tarvitset:
valmista sushiriisiä
norjanlohta
avokadoa
ohut kaistale levämattoa
3 tl riisiviinaetikkaa
3 tl vettä

1. Muovaa riisipötkylät: Minä käytin Ikea litranvetoisia  minigriptyylisiä pusseja apuna. Lusikoin sushiriisiä poikittan keskelle muovipussia ja nostin muovipussin toisen reunan riisien yli ja painoin riisit pötkyläksi (kts. alla). Sitten kun olin painanut pötkylän tiiviiksi, jaoin sen neljään osaan. Painoin vielä jokaista palaa tiiviimmäksi ja laitoin sitten tarjoiluastialla jääkaappiin. 


2. Leikkaa lohi sekä avokado haluamasilaisiksi siivuiksi ja asettele nigirien päälle.
3. Sekoita riisiviinaetikka sekä vesi pienessä kulhossa. Leikkaa levämaton kaistaleesta ohuita suikaleita, jotka laitat avokadonigirien ympärille. Kostuta levämaton suikaleen toinen pää riisiviinaetikka-vedellä, jotta suikale pysyy paremmin kiinni. Laita levänauha niin, että yhdistymiskohta jää nigirin alapuolelle.

Peeäs... Olkaahan varovaisia, kun käsittelette purkinavaajia. Mä en ollut ehtinyt vielä edes aloittaa tölkin avaamista, kun sain jotenkin törkättyä sellaisen monitoimiavaajan terän suoraan hyvin syvälle peukkuun. Ja voi sitä veren määrää! En edes pystynyt itse painaa sitä haavakohtaa tarpeeksi voimakkaasti, joten onneksi oli apukädet lähellä...


Haava onneksi tyrehtyi ja sushikin maistui tosi hyvälle!

©2014 • Taikakaulin

9. joulukuuta 2014

Mun pikku kotini


Selvennykseksi...
...koti = tämä opiskelukaupungin kämppäni
...kotikoti = oikea koti ♥︎

Häiritseekö sua ulkona lainehtiva ruskea, märkä loska ja jo iltapäivästä synkkänä vallitseva pimeys? Mua nimittäin ei häiritse ollenkaan. En ole oikein keksinyt syytä, miksi noista super tutuista ja jokavuotisista luonnonilmiöistä pitäis aina masistella, sillä ainakin mun mielestä on tosi ihanaa käpertyä ison glögimukin ja kudinpuikkojen kanssa sohvannurkkaan ja kuunnella joulumusaa varsinkin kun tietää, että ulkona on hyytävän kylmä unohtamatta toki pimeyttä. 

Toisaalta syy on ehkäpä siinä, että pidän yksinolemisesta hurjan paljon, ja viltin alle käpertyminen vain on mun mielestä niin kivaa. Mulla alkoi yliopiston joululoma jo ennen itsenäisyyspäivää, mutta töiden takia olen täällä susirajalla melkein jouluviikolle asti. Aluksi ajatus kahdesta viikosta omassa yksinäisyydessäni tuntui ihan kamalalta, mutta oikeastaan tämä on tosi ihanaa. Olen nukkunut niin pitkään kuin unta on vain riittänyt, neulonut sukkia ihan hullulla tahdilla ja käynyt pörräämässä ostoskeskuksissa joululahjaostosten innoittamana. Tulin juuri kotiin joululahjametsästysreissulta ja tarvottuani läpi loskamössöisen torin oli tänne mun pikku kämppääni ihan tosi ihana tulla!

Ajattelin jakaa kanssanne muutaman kuvan tästä mun yksiöstä, jossa on mukavat 32,5 neliötä. Mulle oli ihan päivänselvää, että pääväri tulee olemaan valkoinen - ja sitähän täällä mun kämpässäni todellakin on! Mun ehdoton mekka on Ikea, ja sieltä suurin osa näistä mun huonekaluista onkin. Mun on muuten pakko hehkuttaa tuota Ikean ihanaa Ursula-palmikkovilttiä (sohva pedattu ko. viltillä), sillä sen alle on kyllä voittamattoman ihana mennä lämmittelemään jäisiä varpaita! 

Olkkari-nukkumisnurkkaus
Tekotalja lämmittää aamupalaa mässyttäessä ja Hesaria lukiessa
Poikkasin ihanien aleruusujen varret lyhyiksi ja tuikkasin kukat purkkeihin
Panoraama-kuva keltaisesta keittiöstäni
DIY: sisustustaulu

Loppukevennyksenä näytettäköön tuo ylläoleva kuva ananaspurkista ja vasarasta. Shoppasin ajatuksissani ananassäilyketölkin, jossa ei ollutkaan sitä sellaista avausklipsiä. Mulla ei tuolloin myöskään ollut tölkinavaajaa, mutta koska halusin ananasta, otin järeämmät työkalut käyttöön. Naputtelin (lue: hakkasin) purkin auki tuolla vasaran "ohuella" päällä, jolla siis vinoon menneet naulat kiskotaan irti. Tehokkaasti aukesi kyllä purkki, mutta huomaavainen ystäväni toi mulle tuparilahjaksi ihka oikean tölkinavaajan, jolla tuo tölkin avaaminen on sata kertaa helpompaa. :-D


©2014 • Taikakaulin

16. marraskuuta 2014

Isänpäivän minttusuklaamuffinssit


Heip ja marraskuisen kirpakat pakkasterkut täältä Pohjois-Karjalasta! Meillä alkoi yliopistossa opetusharjoittelu, ja koko kuluneen viikon oonkin saanut olla mukana norssilla eskari-ykkös-kakkosen (on muuten aika melkoinen yhdysluokka) vilkkaassa arjessa mukana. Alkuopetus on juuri se, joka mua kovasti kiinnostaa ja jonka ehkäpä sivuaineeksikin haluaisin. Olin siis arvaamattakin tosi iloinen, kun kyseiseen luokkaan pääsin. Oon toisaalta ollut väsyneempi kuin pitkiin aikoihin, mutta onneksi nyt viikonloppuna olenkin saanut nukkua niin paljon kuin on huvittanut. Toisin sanoen siis ihan hirveesti. Olen myöskin lillunut kuumassa kylvyssä ihania joululehtiä lukien, glögistä siinä samalla nauttien ja ihanan Michael Bublén joulualbumia kuunnellen. Ah kyllä.

Viikko sitten olin totta kai kotikotona, kun oli isänpäivä. Valmistettiin äitin kanssa nämä minttusuklaamuffinssit lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, ja sunnuntaiaamuna pikaisesti vain kuorrutin ne. Muffinssien lisäksi valmistin myös täytettyjä croissantteja (croissantit poimin ihan kaupan pakastealtaasta). Tämän isänpäiväbrunssin jälkeen innostuin neulomaan vauvansukkia, eikä neulomisvimma ole nyt tähän päivään mennessäkään laantunut - päin vastoin. Nyt viikon sisällä olen neulonut puolikkaan kaulaliinan, kahdet lapaset sekä kahdet lasten villasukat. Ja onhan se pakko myöntää, että neulottuani esimerkiksi tänään viisi tuntia putkeen kertaakaan nousematta ovat sormeni pahemmin murskana kuin ylioppilaskirjoitusten reaalien jälkeen, ja takapuolikin on melkosen puutunut. Ihmeen koukuttavaa tuo neulominen vaan siltikin on!

Askartelin iskälle tuollaisen iDad-kortin, sillä meijän iskä on todellakin henkeen ja vereen iDad. Voin olla aika varma, että tälläkin hetkellä isin pädi käy rakkassa kotikodissa aika kuumana. Mun sormet sen sijaan käyvät neulomisen johdosta ihan tulikuumana ja ylikierroksilla, joten taidankin häipätä nukkuilemaan ennen kuin mulla on jännetupentulehdus...


Tarvitset muffinssitaikinaan:
125g voita tai margariinia
1 1/2 dl sokeria
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 1/2 dl maitoa
1/2 pss Marianne Crush -rouhetta
1 pss Pätkis Bites -minttusuklaapaloja

koristeluun
2 dl vispikermaa
100g maitosuklaata
n. 20g valkosuklaata
Marianne Crush -rouhetta

1. Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää kananmunat sekaan yksitellen.
2. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Lisää kuiva-aineet sekä maito vuorotellen taikinan joukkoon.
3. Leikkaa reilu puolet Pätkis Bites -pussin paloista rouheeksi. Lisää sitten Marianne Crush -rouhe sekä rouhitut Pätkikset taikinan sekaan.
4. Nostele muffinssivuokien pohjalle ensin vähän taikinaa. Paina sitten Pätkis-pussiin jääneet suklaapalat muffinssien sydämiksi (joko kokonaisina tai puolitettuina). Nostele päälle vielä muffinssitaikinaa. Paista sitten 225°C noin 15-20 minuuttia. Kokeile kypsyys hammastikulla.
5. Koristelu: Paloittele suklaa pienelle, syvälle lautaselle ja sulata se mikrossa miedolla teholla. Vaahdota vispikerma ja lisää suklaasula sekaan pienissä erissä ja koko ajan sähkövatkaimella sekoittaen. Lappaa suklaakerma pursotinpussiin (tylla: Städter 14mm tähtit.) ja pursota kiehkurat muffinssin päälle.
6. Valkosuklaaspritsaukset: paloittele valkosuklaa pieneen Minigrip-pussiin. Kuumenna vedenkeittimessä kiehuvaksi ja kaada vettä mukiin. Laita Minigrip-pussi kuumaan veteen ja anna suklaan sulaa rauhassa. Varo, että vettä ei mene pussin sisään! Kun suklaa on sulaa, leikkaa pussin kulmaan pieni reikä ja spritsaa ohuet valkosuklaanauhat suklaakuorrutuksen päälle. Ripottele vielä hieman Marianne Crush -rouhetta kuorrutteiden päälle.

8.11.: Oltiin parhaan ystävän kaa kotikotona metsässä <3
16.11.: Täällä susirajalla tuli syksyn kolmannet lumet, jes!

©2014 • Taikakaulin

31. lokakuuta 2014

Prosciuttopizza


Heip ja väsyneet terpat kaikille! On kuulkaas sellaset määrät tenttikirjoja päntätty ja niitä tenttejä suoriteltu, että tämän viikonlopun jillailut tulee tosi tarpeeseen. Karkasin tänään luennolta ja lähdin nimittäin junailemaan tänne Tampereelle meidän perheemme kylpyläosakkeeseen. Ensimmäisen junamatkan menin muuten semmottisella maitojunalla ettei mitään rajaa - en edes tiennyt, että sellaisia likaisen siniharmaita, järkyttävän korkeita ja mun mielikuvissa neuvosto- tai natsiaikaisia karmeata kitinää, natinaa ja jyskettä pitäviä junkkuja on enää edes olemassa! Mun mielestä se juna oli oikeesti vähän pelottava, ja puristinkin käsissäni ollutta iPadia kuin vimppaa päivää siellä metsien keskellä, ihan kuin siellä nyt olisi mikään nettikään toiminut.

Palaillaanpa täältä kylpylän rennoista fiiliksistä kuitenkin parin viikon takaisiin pizzasessareihin, kun V:n kanssa valmistettiin brunssipizzaksi tätä herkkua. Mun on pakko sanoa, että en ole koskaan valmistanut niin maukasta pizzaa kuin tuo kuvissa kököttävä köntsä! Niin ohut ja rapea pohja, että voitti jopa Kotipizzat sun muut. Ah.

Mä lähden nyt relailemaan tuonne saunan lämpöihin ja sieltä jatkan salamana hoitelemaan mun järkkyjä univelkoja pois nimimerkillä ai miten niin ei ole hyvä idea lukea puoli kolmeen asti aamuyöllä... 

Tarvitset pohjaan:
1/2 pss kuivahiivaa
1 tl sokeria
n. 7,5 dl vehnäjauhoja
reilu loraus oliiviöljyä
2 tl suolaa
3 3/4 dl vettä

Tarvitset täytteisiin:
(oliivi)öljyä paistamiseen
2 valkosipulin kynttä
1 salottisipuli
1 tlk (n. 300g) tomaattimurskaa
1 tl suolaa
ripaus sokeria
basilikan lehtiä (haluamasi verran)
Mozarella-raastetta (mulla meni 1 pss)
1 pkt prosciuttoa eli ilmakuivattua kinkkua
kirsikkatomaatteja

pizzan paistamisen jälkeen:
basilikan lehtiä


1. Miksaa kaikki pohjan ainekset kulhossa ja vaivaa hetki. Jaa taikina kolmeen osaan ja litistele ja venyttele ne ohuiksi pizzapohjiksi leivinpapereille pelleille. Anna kohota täytteiden valmistelemisen ajan.


2. Silppua valko- ja salottisipulit. Kuumenna öljy paistokasarissa ja pyöräytä sipulit sekaan. Anna muhia hetki. Lisää mukaan sitten tomaattimurska sekä suola, sokeri ja silputut basilikan lehdet. Anna muhia kymmenisen minuuttia ja levittele sitten pizzapohjien päälle.


3. Ripottele juustoraasteet tomaattikastikkeen päälle. Asettele sitten revityt ilmakuivatut kinkut sekä siivutetut kirsikkatomaatit pizzan päälle. Paista pizzaa sitten 200 asteessa noin 15 minuuttia. Ripottele juuri ennen tarjoilua basilikan lehtiä pizzan päälle.


Peeäs Susirajalla oli mukavat viidentoista asteen pakkasetkin ja toppatakille oli totisesti käyttöä. Mä ihan totta olin tosi fiiliksissä raikkaista pakkasista, mutta vielä täytyy vähän aikaa porskuttaa loskasösseleissä...

(C) Taikakaulin 2014

9. lokakuuta 2014

Throwback: lakkiaisten kutsut & kiitokset



Heipparallaa! Mulla on ollut tänään niin kiva päivä, että ei huvita mennä nukkumaan (mikä taas huomisaamuna tuntuu maailman tyhmimmältä idealta...) ja päätinkin tulla pikapostaamaan pikaiset kuulumiset tänne. Mulla on kaikki täällä uudessa opiskelukaupungissani fine, viihdyn täällä ihan hyvin! Tänään oli kuitenkin ihan erityisen kiva päivä, eikä mulla edes nyt sen kummempia syitä ole - akateemisen englannin suullinen esitelmä meni tosi kivasti, töissä ihmiset olivat todella hyvällä tuulella, täällä susirajalla on aamuisin jo ihanaa pientä huurretta ja pakkasta ja - last but not least - oon fiilistellyt all-time-favorite Beatlesin tahtiin. Yläkerran naapuri muuten huudatti tässä vähän aikaa sitten Mattia ja Teppoa eräänä perjantaiyönä kahteen asti siihen malliin, että mun massiiviset kynttilänjalat tärisivät pöydällä. Voitte nyt sitten varmaan arvata, että oon todellakin vastannut naapurille pitämällä viimeisimmät päivät volumen kyllä ihan huolella siellä kuuluisassa kaakossa.

Koska mulla on ollut tänään tosiaan ihan superkiva päivä, aloin selailla kaikkia ihania kuvia. Mun nokan eteen pätkähti kansiollinen ylppärikuvia ja päätinkin ihan ruokaan liittymättömästi vilauttaa mun kutsu- ja kiitoskorttien fotot täällä. Molemmat kuvat nappasi mun kärsivällinen luottokuvaajani isi, ja oon edelleenkin ihan huisin tyytyväinen kumpaiseenkin. Minä sitten photoshoppailin kuvat lisäten muun muassa tekstit, tilasin kortit (kiitoskortti smartphoto.fi ja kutsukortti ifolor.fi) ja into piukeana sitten sujautin jokaisen kortin ajatuksella ja lämmöllä kuoreensa. Uskokaa tai älkää, mä en suinkaan lätkässyt randomilla mitä tahansa postimerkkiä kuoren kulmaan, vaan valkkasin jokaiselle saajalle tietyn ja tarkkaan valitun postimerkin. Mama sitten hoiteli kortit mun postimerkkiprosessin ja lyyratarralänttäilyn jälkeen postin vietäväksi.

Tarinoisin tässä mielelläni vielä vaikka millaset pätkät, mutta nyt mun on kyllä annettava nukkumatille periksi ja painettava tenttikirjan viisastuttama pääkki tyynyyn, aamulla kun on kuitenkin kasilta tekstitaitojen ja kielitiedon luento. Viikonloppuna ajattelin tenttilukemisten lomassa kuitenkin tulla päivittelemään ihan kunnon kuulumisia tänne, joten stay tuned! :-)



Sittenkin vähän ruokaa ;-) #opiskelijalife

©2014 • Taikakaulin