28. huhtikuuta 2013

Macaronsit maalaisromantiikalla



Oi kyllä, jälleen oli pakko paistella näitä Pariisin kaunottaria. Nyt kun macaronseja on tullut tehtyä jo useampaan kertaan, alkaa koko härdellissä olla rutiini, eikä onnistumisen suhteenkaan ole enää ihmeemmin ennakkoluuloja. Macaronien tekeminen alkaa oikeastaan tuntua jo vähän tylsältä, ja kelailinkin, että esimerkiksi cookie popsit tai whoopiet voisvat olla seuraavia potentaalisia leivoskokeiluvaihtoehtoja.

Vaikka operaatio macarons alkaa tehdasmaisen menon takia tympiä, on lopputuloksena kuitenkin aevan ihanat leivokset. Täytteitä voi aina vaihdella ja varioida, sama juttu koristelussa. Myös macaronien marenkityypin voi vaihtaa: nämä kaikki mun macaronsit ovat ranskalaisella marengilla, mutta lisää haastetta saa valitsemalla italialaisen marengin. Macaronseja on mun mielestä myös tosi kiva kuvata, ja yleensäkin leivosten taustalla ja yleisesti kaikkialla muutenkin tykkään hirmusti maalaisromantiikasta - esimerkiksi just pitsin ja juutin esteettistä yhdistelmää rakastan. ❤

Maalaisromantiikkaa näkee kyllä leivontablogeissakin, mutta oon jäänyt koukkuun maalaisromanttisiin hääblogeihin haha. Mun kaverit ihmettelee hirveesti, miksi ihmeessä luen joitain hääblogeja. No en tiedä miksi, mutta pienenä halusin aina katsoa telkusta Satuhäät ja selata korukauppojen mainoslehtisten sormussivut. Ja koska nyt jotenkin aasinsillan kautta mainitsin hääblogit, aattelin linkata ihanaisen Palomiehen morsian -blogin. En ihmettelisi yhtään, jos itse joidenkin vuosien kuluttua olisin identtinen tuon ihanan, maalaisromanttisen bloggarin kanssa. Ja sori Rebe, menikö nyt tyyliin liian kermaks?


Tarvitset:
110g mantelijauhoa
170g tomusokeria
90g valkuaista (n. 2,5 - 3)
30g hienoa sokeria (taloussokeria mulla)
tomuväriä (tässä: oranssinpunainen glittertomuväri)

väliin:
65g maitosuklaata
50g ranskankermaa (Creme Fraiche)

koristeluun:
maitosuklaata


1. Macaron-kuoret: Sihtaa mantelijauho kolmeen kertaan pienireikäisen siivilän läpi. Yhdistä tomusokerin kanssa ja sihtaa tomusokeri-mantelijauhoseos vielä kertaalleen siivilän läpi. Lisää tomuväriä halumasi verran. Sekoita.
2. Vaahdota valkuaiset. Kun ne ovat kevyttä vaahtoa, lisää hieno sokeri. Vatkaa kiinteäksi ja melko kovaksi vaahdoki (kääntäessäsi kulhon nurinpäin vaahto pysyy kulhossa).
3. Lisää mantelijauho-tomusokeriseos kahdessa, kolmessa erässä valkuaisvaahtoon. Sekoita aluksi reippaammalla kädellä loppua kohti rauhoitellen.
4. Lappaa kama pursotinpussiin. Pursota pyöreitä kiekkoja pitäen pursotinpussi kohtisuorassa leivinpaperiin nähden. Lyö pelti kunnolla pöytää/uunin reunaa vastan mahdollisten marenkihuippujen laskemiseksi. Anna kuorien kuivahtaa 45-60 minuuttia huoneenlämmössä.
5. Paista kuoret 150°C alimmalla ritilätasolla noin 15 minuuttia. Anna kuorien jäähtyä rauhassa paiston jälkeen ja irrota macaron-kuoret vasta sitten. Anna kuorten jäähtyä ennen täyttämistä.
6. Täyte: Sulata suklaa mikrossa miedolla lämmöllä. Yhdistä suklaa (ei saa olla kuumaa, vaan haaleaa!!) sekä ranskankerma. Täytä macaronsit.
7. Koristelu: Sulata suklaata ja laita Minigrip-pussiin. Leikkaa kulma auki ja spritsaa macaronseihin raidat (kts. alla oleva kuva).



Viime vuonna Peppi, tänä vuonna Pikku Myy. Kumpi teistä onnistui paremmin, Muumilaakson pippuri vai Huvikummun itsevaltias?


©2013 • Taikakaulin

14. huhtikuuta 2013

Lakka-suklaakakku äidille





Äiti täytti tänään jotain kakskytkolme, ja aivan kuten normisti, tein kakun. Juoksin eilen melkeinpä koko naapurikaupungin ympäriämpäri etsiessäni niinkin ihmeellistä asiaa kuin avoinna olevaa kauppaa! On se niin vitsin kummaa, että suurin osa kaupoista menee lauantaina kiinni jo kuudelta - esimerkiksi mä häärään keittiössä aika tosi usein yöaikaan ja siten aloitan ainesten hamstraamisen ehkä siinä seiskan pintaan illalla. Onneksi melkein aina löytyy joku pelastava K-kauppias, joka on hoksannut pitää puljunsa auki ysiin asti.

Käpätessäni sisään kaupan liian hitaasti aukeavista ovista mulla ei ollut mitään visiota kakusta - ei ulkonäöstä eikä mausta. Sieppasin koriin uutena tuttavuutena Philadelphian Marabou-tuorejuuston, jota laitoinkin kakun päälle sellaisenaan sekä lisäsin pursotuskerman sekaan. Kakun väliin olisin niin halunnut Lemon Curdia, mutta täytyi tyytyä lakkahilloon kaupan hillohyllyn huutaessa hoosiannaa.

Lopputuloksena siis aika klassinen ja semimakea kakkunen, jossa päällisen marmoripurstouksetkin onnistuivat aika fine! Hyvää synttäriä, äiti! ♥


Tarvitset:
3 kananmunan Nopea kakkupohja

kostutukseen:
1,5 dl maitoa

täytteeseen:
n. 230g lakkahilloa (tässä Herkkumaan, á 460g)
2 dl vispikermaa
maun mukaan sokeria

kuorrutukseen:
1/2 prk (100g) Philadelphian Marabou-tuorejuustoa

pursotuksiin:
4 dl vispikermaa
maun mukaan sokeria
100g maitosuklaata
1/2 prk (100g) Philadelphia Marabou -tuorejuustoa


1. Valmista Nopea kakkupohja ohjeen mukaan. Leikkaa pohja kolmeen osaan.
2. Vaahdota täytteen vispikerma ja sokeroi makusi mukaan. Kostuta alin kakkupohja, levitä lakkahilloa sekä kermavaahtoa. Nosta keskimmäinen kakkupohja, kostuta ja lapioi hillo ja kermavaahto. Nosta vika kakkupohja ja kostuta erityisen hyvin.
3. Sekoittele ja pyörittele kuorrutuksen tuorejuustoa, jotta se notkistuu (silloin helpompi levittää). Levitä tasasivuisella raapalla tai veitsellä suklaatuorejuusto kakun pintaan. Vedä pintaan kuvioita kuvioraapoilla.

raapat

4. Kaksiväriset pursotukset: Vaahdota 4 dl vispikermaa. Jaa se puoliksi. Sokeroi toinen puolikkaista makusi mukaan ja lappaa pursotinpussiin, tässä tähtitylla. Lisää toiseen puolikkaaseen suklaatuorejuusto sekä mikrossa miedolla lämmöllä sulatettu suklaa (kannattaa antaa jäähtyä!!). Lappaa suklaakerma toiseen pursotinpussiin, tässä koripunostylla. Pursota ensin kakun reunaan suklaakermalla koripunokset ja pujottele niiden väliin valkoiset pursotukset tähtityllalla.


5. Marmoripursotukset (päälliskoukerot): Mulla ainakin molempia kermavaahtoja (valkoista ja ruskeaa) jää pursotinpusseihin yli. Purista suklaakerma normikermavaahdon kanssa samaan pursotinpussiin. Pursota sitten päälliskoukerot.



Peeäs Ostin viime syksynä ruokamessuilta tuon ihanan Beatles-essun ♥

©2013 • Taikakaulin

28. maaliskuuta 2013

Nudet suklaamacaronsit





Tää aamu on ollut ihana! Koska mulla ei tänään ollut mitään koetta, sain nukkua ihan rauhassa. Sisko vinkkasi ennen kuin kouluun lähti tehneensä mulle aamupalan, joka mua keittiössä odottikin. Suihkun ja auringossa paistattelun jälkeen kaivelin järkkärin pitkästä aikaa, ja nämä kuvat valmiista macaronseista onkin sillä otettu. Nyt ihan nopsaan ennen kuin kouluun matskun valmistelutunnille kiiruhdan, pikapostaan teille nämä leivokset!

Kuukautta vajaa vuosi sitten tein ekaa kertaa näitä ranskalaisia herkkuja, ja silloin leivosten onnistuessa veikkailin pessimistisesti ensikertalaisen tuuria. Veikkailut menivät metsään, sillä nämä tokat macaronsit  onnistuivat melkeinpä jopa paremmin kuin ne ekat - Macaronsit suklaa-limetäytteellä. Käytin nytkin tismalleen samaa reseptiä, jonka kokosin useista resepteistä silloin ensimmäisiä macaronseja tehdessä.

Äitini macaronsit aka Muden macaronsit maistuivat oikein hyviltä, mutta se macaronseille ominainen jalka puuttui [chek alempaa kuva jalasta]. Äidin macaronsien jalan puuttumisen pistin silloin meidän uuden kiertoilmauunin piikkiin, mutta nyt puolta vuotta myöhemmin kumoan tuon väitteeni: kyllä se jalka tossakin uunissa ihan buenosti syntyy!

Mun mielestäni tärkeintä siis on, että macaron-resepti ei ole mistään Kotiliedestä repäisty mahdollisimman helppo ja yksinkertaistettu versio, jossa mitat ovat deseinä (eli melko summittaisia).  On tärkeää, että reseptissä ainekset esitetään grammoina ja mitataan grammalleen oikein. Myös mantelijauhon sihtaus ainakin kolmeen kertaan on tosi merkittävää kaikkein sileimmän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Näillä vinksuilla mä ainakin oon onnistunut jo kahteen kertaan. :-)

Tarvitset:
110g mantelijauhoa
170g tomusokeria
90g valkuaista (n. 2,5 - 3)
30g hienoa sokeria (taloussokeria mulla)
tomuväriä (tässä: oranssinpunainen glittertomuväri)

väliin:
65g maitosuklaata
50g ranskankermaa (Creme Fraiche)

koristeluun:
maitosuklaata


1. Macaron-kuoret: Sihtaa mantelijauho kolmeen kertaan pienireikäisen siivilän läpi. Yhdistä tomusokerin kanssa ja sihtaa tomusokeri-mantelijauhoseos vielä kertaalleen siivilän läpi. Lisää tomuväriä halumasi verran. Sekoita.
2. Vaahdota valkuaiset. Kun ne ovat kevyttä vaahtoa, lisää hieno sokeri. Vatkaa kiinteäksi ja melko kovaksi vaahdoki (kääntäessäsi kulhon nurinpäin vaahto pysyy kulhossa).
3. Lisää mantelijauho-tomusokeriseos kahdessa, kolmessa erässä valkuaisvaahtoon. Sekoita aluksi reippaammalla kädellä loppua kohti rauhoitellen.
4. Lappaa kama pursotinpussiin. Pursota pyöreitä kiekkoja pitäen pursotinpussi kohtisuorassa leivinpaperiin nähden. Lyö pelti kunnolla pöytää/uunin reunaa vastan mahdollisten marenkihuippujen laskemiseksi. Anna kuorien kuivahtaa 45-60 minuuttia huoneenlämmössä.


5. Paista kuoret 150°C alimmalla ritilätasolla noin 15 minuuttia. Anna kuorien jäähtyä rauhassa paiston jälkeen ja irrota macaron-kuoret vasta sitten. Anna kuorten jäähtyä ennen täyttämistä.


jalka = macaronin alalaidan "röpelö"

6. Täyte: Sulata suklaa mikrossa miedolla lämmöllä. Yhdistä suklaa (ei saa olla kuumaa, vaan haaleaa!!) sekä ranskankerma. Täytä macaronsit.


7. Koristelu: Sulata suklaata ja laita Minigrip-pussiin. Leikkaa kulma auki ja spritsaa macaronseihin raidat (kts. alla oleva kuva).




Peeäs Ekalla macarons-kerralla vartioin nenä uuninluukussa kiinni mun pikku leivosten kypsymistä. Nyt fiilis oli kuitenkin paljon luottavaisempi, ja lämmittelinkin jalkojani nenän sijaan. ;-)



©2013 • Taikakaulin

23. maaliskuuta 2013

Kin Sushi, Järvenpää


Aamupäivällä auringon ihanasti paistaessa hypättiin siskosen kanssa yhteen niistä harvoista busseista, joita meidän ohitse kulkee. Määränpäänä meillä oli kyllä sama kaupunki, mutta siskon hilpatessa salille ja uimaan mä lähdin jättehyvässä seurassa sushiravintolaan lounaalle. 


Kamat pöytään, kevättakki veks, lautanen kätösiin ja sitten ei muuta kuin susheja poimimaan. Kaikkia susheja mä syön ja kaikista pidän, mutta ehdoton suosikkini on ah-niin-ihana riisi-lohisushi. 


Kin Sushissa on itse sushien lisäksi tarjolla myös ei-susheja eli toisenlaista ruokaa aasialaisesta keittiöstä. Lautaselle voi lapioida esimerkiksi friteerattua kanaa, friteerattuja sipulirenkaita, erilaisia liha- ja pastapaistoksia sekä riisiä.

1. lautanen

2. lautanen

3. lautanen

Eihän tälle ravintolalle voi oikein mitään miinuksia antaa! Ruoka oli todella hyvää, ja sushit kera soija-wasabiseoksen olivat niin taivaallisia. Yksi pikkuinen miinus tulee kuitenkin ravintolatilojen pienuudesta. Hyvin suosittu kun ravintola on, ei enää puoli tuntia ravintolan aukeamisen jälkeen tyhjää pöytää heti ollut. Aamupalan väliin jättäneenä vapautuvan pöydän odottaminen kesti tarpeettoman pitkään, mutta heti kun nenän edessä lautasella lepäili ne tarkoin valitut sushit, unohtui koko kymmenminuuttinen jonotus.




Kin Sushi
Helsingintie 13
Järvenpää
puh. 045 8068 893

Peeäs
Ei muuta kuin munaa ääntä kohti, vai mitesse meni Pihlis? ;)
Näin vähän etukäteen huippua pääsiäistä kaikille!

©2013 • Taikakaulin

17. maaliskuuta 2013

Kun ruokakriitikko iski lukioomme


Hejsan! Mulla ei ole pienintäkään hajua, kiinnostaako ketään nähdä tai tietää, millaista ruokaa meidän lukiossa on tarjolla. Kaikista mahdollisista vastustajista huolimatta päätin teille yhden viikon ajalta ruoat iPhone-kuvin esitellä ja kritisoida. Tälle viikolle (vko 11) sattui mun mielestä aika hyvät sapuskat, toisaalta oli viikko mikä tahansa, niin mun mielestä meidän lukiolla on aina hyvät ruoat. 

Olin ihan real ruokakriitikko ja annoin jokaiselle annokselle pisteet - skaala oli yhdestä viiteen tähteen ;)

*****

Maanantaina oli kiinalaista lihakastiketta, basmatiriisiä, kaalisalaattia ja etikkakurkkuja. Noi kintsupuikot on niin mahtavuutta eikä ruoassakaan ollut mitään valitettavaa. Ihana tuoksu leijaili kolmoskerrokseen asti! 

****

Broileri-pastapaistosta oli tarjolla tiistaina kera jopa oikein rucolaa sisältäneen vihersalaatin sekä persikkapalojen. Tarjottimella näkyvät näkkärit ovat rekvisiittaa ja kavereilta lainassa haha. Hyvää oli tämäkin!

***

Mun mielestä nakkikeitto on vain jotain maailman tylsintä ruokaa ikinä, ja sitä oli tarjolla keskiviikkona. Keitto oli ihan jees, mutta keskiviikon ruokapisteet tipahtavat kyllä ihanan leivän ansiosta. Leipä oli jotakin saaristolaisleivän suuntaista, I love!

**

Voi, voi, keittäjät... Torstain juustokala oli kyllä semisti säälittävänpuoleinen esitys. Maidon värisessä nesteessä lilluvat mauttomat kalapalat, ei hiphei oikeesti? Liisterimäinen perunasose eikä tuo kitkerä lilanvärinen salaattikaan pahemmin asiaa parantaneet. Ihanan jyvänäkkärin ja porkkanaraasteen avulla kuitenkin ihan syötävää kouluruoka, mutta ei sille kahta tähteä enempää kyllä voi antaa.

****

Talvipäivän lihakeittoa oli vuorossa perjantaina. Lihakeitoksi tää oli mun mielestä ihmeellisen hyvää - olihan se tehty jonkinlaiseen maitopohjaan pelkän veden sijaan. Superplussat tipahtavat kuitenkin perunarieskojen ja paprikasiivujen ansiosta! Ei varmaan ollut tarkoitus muutamaa rieskaa enempää per lukiolainen syödä, mutta mä en vaan voinut vastustaa kiusausta, ja seitsemänkös niitä lopulta tuli syötyä.

Krebe!


Tältä näytti ruokaviikko tällä kertaa meidän lukiolla! Tammikuun alussa meillä oli muuten kansainvälinen viikko, mikä tarkoitti, että ruoatkin olivat ulkomailta. Linjastoissa oli viikon aikana tarjolla kiinalaista, amerikkalaista, venäläistä, ruotsalaista ja saksalaista ruokaa sekä jälkkäri joka päivä.


Peeäs Ette usko, miten superpaljon energiaa noista mun uusista sähkönsinisistä farkuista saa. Tykkään ihan sika paljon! Mulla on selkeesti jokin sininen-villitys, sillä kotiutin myös ihanat siniset biksut shoppailureissulta kavereiden kanssa. Kesä, mä melkeen nään jo sut!


©2013 • Taikakaulin

10. maaliskuuta 2013

Mutakakku á la sisko



Hei jeeeee, leivontakärpänen on ehkä sittenkin purrut mun siskoa! Sisko kysyi vain, että antaisinko sille lainaan tummaa suklaata leivontajemmastani sekä miten meidän uuni toimii. Kaikilta muilta osin tämä on tehty ihan pikkusiskotyövoimalla.

Kakun tullessa uunista ajattelin mielessäni tosi reilusti, että tulipa kuiva käppyrä. Kakkua leikatessa sain kuitenkin imaista sanaseni takaisin, sillä kakku oli tosi onnistunut - en ole varmaan itse koskaan tehnyt yhtä onnistunutta mutakakkua! Kylkeen vähän lakujädeä ja mustikoita sekä kupillinen Muumimamma-teetä, niin kyllä sitä tylsintäkin kirjaa äidinkielen esseetä varten jaksaa kummasti lukea. ;)


Tarvitset:
2 kananmunaa
1 dl sokeria

100g tummaa suklaata
100g voita/margariinia

1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta


1. Voitele ja korppujauhota pieni (tässä halkaisija 15cm, irtopohjavuoka) vuoka reunoja myöten.
2. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.


3. Sulata suklaa ja voi. Sekoita hieman jäähtynyt seos varovaisesti munasokerivaahtoon.
4. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe. Siivilöi ja sekoita varovaisesti jauhoseos taikinaan.

Sisko mitään siivilöinnyt, heitti vaan sekaan :-D

5. Kaada taikina vuokaan. Kypsennä 200°C noin 20 minuuttia alimmalla tasolla (sisko paisteli keskimmäisellä).
6. Anna kakun jäähtyä hetki ja siirrä sitten lautaselle.


Peeäs Aina kun kuuntelen tuon yllä olevan Queenin biisin, mulle tulee ihan mielettömän hyvä "Don't stop me now 'cause I'm having a good time" -fiilis, mikään ei voi pilata sitä. Tiedättekö, kun kirjoissa on kliimaksi eli huippukohta? Mun logiikalla biiseissäkin voi ihan hyvin olla kliimaksi, ja tämän biisin kliimaksi löytyy mun tulkinnan mukaan sekunneista 0:31 ja siitä eteenpäin.

Superhyviä fiiliksiä ja ihanaa kevättä teille kaikille, nauttikaahan auringosta ja elämästä!! Toivottavasti teidänkin elämät hymyilevät :)


 ©2013 • Taikakaulin

22. helmikuuta 2013

Kellariravintola Hällä, Hämeenlinna



Mun hiihtolomasuunnitelmat ja vähän kaikki tällä hetkellä heittivät hepsankeikkaa, ja hiihtoloman startatessa mulla olikin edessäni ihan tyhjä hiihtoloma. Loma on kuitenkin onneksi täyttynyt kaikesta kivasta, ja aika extempore lähdetiin kahden kaverin kanssa aamujunalla Hämeenlinnaan. Tarkoituksena oli shoppailla, mutta ihan kuin Hämeenlinnassa tarpeeksi mitään kauppoja olisi ollut. Illemmalla käveltiin Aulangolle kylpylään lillumaan, mutta sitä ennen kävimme ihan taivaallisessa ravintolassa, Hällässä.


Tuon ylläolevan kuvan aukiolta lähdettiin kävelemään ikään kuin kirkkoa kohti kaartaen loivasti oikealle. Kävelimme muutaman kiinalaisen ravintolan ohi, kunnes eteen tuli Hällä. Menimme sisään, ja korkeista hinnoista huolimatta koko paikka oli rakkautta ensisilmäyksellä. 


Yleensähän ravintoloissa on pöytää toisen viereen, mutta Hällässä oli tuollaisia "vankityrmiä", joihin oli tuupattu pöydät. Yllä olevista kuvista vasemman puoleinen on meidän oma pöytäkolo ulkoa päin, oikealla puolella oleva sisältä päin. Kelatkaa, ei tarvitse koko aikaa panikaoida laukun puolesta, kun on mahdollisuus omaan tollaseen koloseen!


Lämpimien ruokien kylkeen kuului salaattibuffet. Ajattelin salaattibuffetin olevan sellanen perusbuffet, josta voi noukkia ne perus salaatit ja kurkut, ja olihan niitä Hällässä juu. Hällän salaattibuffet oli kuitenkin ihan loistava, sillä normirehujen lisäksi siellä oli aivan taivaallista peruna-valkosipuli-broilerisalaattia, jättehyvää leipää ja vaikka mitä muuta fantsua.




Olisin voinut tilata vaikka kaikki menun annokset, mutta härkä vei voiton, ja tilasin "Savustettua härkää cheese & wine" (23,90€). Mediumina tilaamani ulkofileepihvin toisella kyljellä oli todellakin makuhermoja hivelevää punaviinikastiketta ja toisella puolella erittäin täyteläistä vuohenjuustokastiketta. Lisäkkeenä oli rapsakoita ja niin herkullisia grilliperunoita. Sanon tämän tosi harvoin, mutta jos joku on täydellistä, niin tämä!


Rebsu otti "Maissikanaa fromage de vérde" (20,50€) eli mehevää maissikananrintaa pehmeällä tuorejuustolla ja yrteillä täytettynä, napeerattuna punaviinikastikkeella ja lisänä vielä perunafondant. Syöjän mukaan vallan täydellistä tämäkin.


Jupe oli mun kanssa samoilla linjoilla ja tilasi myöskin härkää. Hän tilasi "Kellarimestarin valkosipulihärkää" (22,90€), johon kuului siis härän ulkofileepihvi, tummaa paholaisenkastiketta ja valkosipulismetanaa kera aivan taivaallisten valkosipuliperunoiden. Täydellisyyttä tämäkin annos.


Ravintola oli tosi upea ja ruoat ihan mielettömiä, mutta pakko mainita muutama melkoinen miinus. Alkupaloja syödessämme tarjoilijat tulivat odottamaan lautasiemme tyhjenemistä ja melkein veivät puolitäydet lautaset pois. Saimme toki syödä pääruokamme rauhassa, mutta esimerkiksi mä jouduin sanomaan tarjoilijalle hänen odottavan nyt edes sen aikaa, että kaavin lautaseni tyhjäksi. Mähän en jätä mitään lautaselle, varsinkaan jos kyseessä on tuollainen täydellinen ruoka.

Ruoan jälkeen mentiin vielä vähäksi aikaa shoppailemaan, mutta aika pian lähdettiin käppäämään jotain viisi kilsaa Aulangolle kylpylään. Kylpylän jälkeen käveltiin rautatieasemalle laukuissa Siwan kautta koukatut junaeväät eli Milka-suklaat ;) Tosi mukavan päivän jälkeen oli niiin ihanaa istahtaa InterCityn penkkiin ja junkkuilla himppadeen. 


Raatihuoneenkatu 3
Hämeenlinna

©2013 • Taikakaulin