18. kesäkuuta 2013

Masajo - inkkarisokrua ja ruususuolaa


Sain ihan super kauan sitten mielettömän tuotenäytepaketin Masajolta, ja mua hävettää ihan hirveästi tämän postauksen julkaisemisen tajuton venyminen. Otin tuotteista kuvat jo apua neljä kuukautta sitten, mutta en tähän päivään mennessä ole saanut selville, mihin ne olen ehtinyt taikomaan. Niinpä päätin napata tänään pikaisesti uudet kuvat huollossa uudeksi vaihdetulla iPhonellani, jotta vihdoin saisin tämän julkaistua. Yhden julkaisun kuvista otin Masajon nettisivuilta.

Masajo tuo Suomeen inkkarisokeria Etelä-Amerikasta, jossa ei ole tarvetta käyttää tehoviljelyä. Siellä kasvaa ravintorikas, vanhan lajikkeen hidaskasvuinen sokeriruoko, josta mehu puristetaan hellävaraisesti. Mehu kuivataan miedolla lämmöllä, mikä on edellytys sokeriruo'on vitamiinien ja kivennäisaineiden säilymiseen. Tämän jälkeen kuivattu mehu jauhetaan ja pussitetaan. Sokeria ei kiteytetä ollenkaan, eikä valmistuksessa tarvita muita lisäaineita kuin kalsiumia. Tuotteessa ei käytetä mitään paakkuuntumisenestoaineita, ja tästä syystä sokeripussi saattaa tuntua kovalta.

Täysruokosokeri on kuivattua, mutta muuten käsittelemätöntä sokeriruokomehua. Sitä tuodaan joko jauheena tai paloina. Tuotetta voidaan käyttää normin valkoisen sokerin sijaan terveellisempänä vaihtiksena. Valkoinen sokeri taas on jalostuksen lopputuote, jota on jalostettu niin sikana, että jäljellä on mahdollisesti vain aavistus mineraalisuoloista.


Ruususuola-kristallisuolaa taas tuodaan Boliviasta. Louhiminen suoritetaan käsin, jotta ruususuola ei vaurioidu. Alkuperäinen ruususuola-kristallisuola sisältää todella paljon hyvänlaatuista rautaa. Tiet ruususuolan luo ovat kapeita ja pölyisiä, eikä niitä voida asfaltoida maan liikkuessa niin paljon. Kuorma-autojen kuskeilta siis vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta, sillä pudotus voi olla monta sataa metriä. Japanissa ruususuola-kristallisuolasta on tullut terveystietoisten sekä kulinaristien suola, jota saa vain erikoiskaupoista huikean kalliiseen hintaan. Ruusu- ja sokeritiedot muokattu Masajon nettisivuilla olevista tiedoista.


Ruususuolaa, © http://intiaanisokeri.fi

Suuren suuret kiitokset Masajolle ihan uskomattomasta tuotepaketista, joka sisälsi muun muassa ruususuolaa sekä yli kahdeksan kiloa täysruokosokeria! Jos mun pitää valita inkkarisokrusta ja ruususuolasta jompi kumpi, niin peukutan ainakin tällä hetkellä sokeria. Teen enemmän makeita leivonnaisia, ja siten tietty sokeria käytän enemmän. Oon tosiaan mittaillut ja käyttänyt tätä inkkarisokeria ihan normiksi mielletyn valkoisen sokrun sijaan, ja voi vitsit, leivoksista tulee aivan taivaallisen aromikkaita!

pikkupuustit ruokosokrulla!

Peukuta Masajoa Facebookissa!




Peeäs Viettäkääs oikein kivat juhannukset - mä lähden torstaina vaihtarina olevalle parhaalle ystävälleni Saksaan ja palatessani Suomeen oonkin jo apua kaheksantoista! Mua jännittää vaan ihan hirveesti lentää sekä sit vaihtaa konetta yksin.


©2013 • Taikakaulin

16. kesäkuuta 2013

Buen Provecho - Mallorca, Españja


Jogurttijäätelöä pikkujätskikiskasta
Buen Provecho = Hyvää ruokahalua

Ruokaterkut Euroopan eteläosista Mallorcalta! Olin siskon, äidin ja iskän kanssa vaihtelevalla menestyksellä viikon tuolla aurinkoisella ja lämpimällä Espanjan saarella palmujen katveessa. Reissu oli ihana, mutta kotimatkalla lätäköiden läpi lampsiessa kohti Helsinki-Vantaan kenttäbussia oli kyllä hymy tosi kaukana. Jotenkin tää Suomen kesä taas niin yllätti, eh eh..

Kuvasin kaikki syömämme ruoat, mutta julkaisen vain nää mun syömät, koska en halua jakaa tätä postausta osiin enkä julkaista mitään himopitkää kilometripostausta. Tällä kertaa pistin ruoat paremmuusjärjestykseen, kriitikon saappaita kun oon koklannut jo tässä ja tässä postauksessa. ;-)


1. Reissun paras ruoka oli ehdottomasti vuorikylä-Valldemossassa sijainneessa ihanassa pikku ravintolassa syömäni avokado-lohisalaatti. Ei tähän muuta tarvitse sanoa - natsaa kun natsaa ja tää natsas iha saletisti.


2. Toiseksi parhain ruoka oli idyllisessä rantakaupunki Manacorissa mulle, äitille ja iskälle yhteisiksi tilatut tapas-lautaset. Niihin kuului muun muassa jättikatkiksia, mustekalarenkaita, marinoituja ja paistettuja herkkusieniä, paprikaa, bruchetta-leipiä, patonkia ilmakuivatulla kinkulla sekä noita kuvassa näkyviä ihme crispejä. Paljon kaikkea pientä ja tosi hyvää.


3. Kolmanneksi parhain ruoka on itse asiassa reissun puolivälin avoautopäivän aamupala. Täytetyssä croissantissa ei sinänsä ole yhtään mitään ihmeellistä - muhun se kyllä uppoaa aina - mutta pointsit tässä kerääkin tuore, appelsiineista ja mandariineista juuri puristettu mehu. Se oli niiiin hyvää!


4. Neljänneksi parasta ruokaa tarjosi Alcudiassa sijaitseva pieni kiinalainen ravintola, johon äidin ja siskon kanssa pysähdyttiin pyöräilyn lomassa syömään. Tilasimme tapassetin eli pari kevätkäärylettä, pari possun ribsiä kiinalaisittain, muutama kiinalainen juusto-kinkkuleipänen ja kaksi kanapalaa. Lisäksi otimme myös kananuudelia. Kaikki ruoat olivat yksinkertaisia, mut ah-niin-maukkaita.


5. Viidenneksi mun listalla sijoittuu Steak House Dakotassa tilaamani setti: President Franklin. Siihen kuului alkupalaksi nachoja tomaattikastikkeella ja juustolla. Pääruokana oli kana-nauta-paprikapaistosta, jota tungettiin tortillaplättyjen väliin. Lisänä oli kahta maukasta kastiketta. Toimii, mutta tämän ravintolan ruoat olivat yleisesti Amarillo-settiä eli ketjuravintolakamaa - en tykkää.


6. Kuudenneksi parasta ruokaa tarjottiin siskoni valitsemassa pihviravintolassa. Annokseen kuuluivat possupihvi elukan parhaimmasta osasta kera pippurikastikkeen, riisilisukkeen ja herkkusienien. Sitten tietty se miinus eli ranskanperunat. Vaikka ranskikset Mallorcalla olivat keskimääräisesti tuhannesti parempia kuin Suomessa, en mä niistä silti kauheasti välitä. En kai mä mäkkärifiilistä palmujen alla halua!? Jep en - en haluu sitä fiilistä kyllä Suomessakaan.


7. Seitsemäs sija menee meidän lähi pizzeria-ravintola Olén tomaatti-mozzarellasalaatille, jonka kanssa tilasin reissun ehdottomasti kaikkein parhainta valkosipulileipää. (Tilasin melkein joka ravintolassa garlic breadia: tapani etelän maissa) Itse salaatti oli melko perusjutskuibeli, mutta päivän ollessa loman kuumimpia oli kevyt salaatti oikein paikallaan. Tuoreet raaka-aineet ja sopivat mausteet, eihän niistä voi valittaa.


8. Kahdeksanneksi mun luokittelussa sijoittuu ihan ekana iltana meidän hotellin ulkoravintolassa syömäni possu-pekonivarras, paistettu tomaatti, täytetty pottu ja vihanneshöystö. Setti oli ihan jees, mutta ei mitenkään ihmeellinen. Vihannekset oli perus lämpimiä vihanneksia, ja tällä tarkoitan löllöjä ja mauttomia. Illan aikana ulkolavalla oli The Beatles-show, ja mua aina niin harmittaa biitlesin biisien pilaaminen - sitä se oli tälläkin kertaa.


9. Listan tokavikaksi sijoittuvat lentokonesapuskat! Eihän ne koskaan mitään gourmeta ole, mutta ihan syötävää ruokaa. Menolennolla tarjottiin peruna-juustopaistosta, lämpimiä vihanneksia ja kanaa, lämmintä leipää kera kinkun, juuston ja tomaatin ja jälkkärinä tarjottiin kamalaa tuorejuustoa/mascarpone-juustoa jonkin sortin makealla kastikkeella, ei hyvää, eiei.

Paluulennolla ateria oli paljon parempaa kuin mennessä. Perunagratiinia, lämpimiä vihanneksia ja mehukasta kanaa, melooni-maissi-kurkkusalaattia, lämmintä sämpylää, cream cracker -keksejä sekä jälkkäriksi melkosen hyvää omppupiirasta!


9. Vikan sijan saa reissun salee kalleimman ja hienoimman ravintolan annos. Alkupalaksi tilaamani valkosipulileipä tomaatilla, valkosipuliaiolilla sekä oliiveilla ei voi kuullostaa muulta kuin herkulta. Se oli kuitenkin reissun huonoin valkosipulileipä: ylirasvaisia, mauttomia ja hailakan lämpöisiä känttyjä.

Itse pääruoaksi tilasin avokadoa ja katkarapuja salaatin muodossa. Mun eteen kiikutettiin kuitenkin visuaalisesti säälittävän ruma avokadosäätö, joka oli mahdollisimman kaukana mistään salaatista. Avokadot piti itse kovertaa, mikä oli tietenkin miinusta - sormet meni mössöön. Tässä "salaatissa" oli enemmän majoneesia kuin salaatinlehtiä, ja epäilen katkarapujenkin olleen oikeesti pakasteesta. Kaiken kauheuden kruunasi vielä järkyttävät säilykekirsikkapuolikkaat, jotka flippasin suoraan veke. Hyviä raaka-aineita tälleen pilattuna ja vielä ylihintaan, oi miksi... Söin lisäksi äidin ja iskän paellaa, joka olikin sata kertaa parempaa kuin mun kooltan ihan minimaalinen ruokamössö.


Koska asuimme huoneistohotellissa, meillä oli omat keittiöt. Parina iltana tehtiin sapuskaksi niitä Steak House Dakotassa tilaamiani nachoja, ja niistä tuli tosi hyviä!


Mun on pakko vielä mainostaa etelän maiden juustoja. Ne on jotain ihan eri sorttia kuin Suomessa, tykkään niistä hirmusti. 



©2013 • Taikakaulin

6. kesäkuuta 2013

Bistro Sinne, Porvoo



Mun niin pitäisi jo olla pakkaamassa reippaalla tahdilla mun matkalaukkua, mutta päätin ihan nopsaan tulla kirjoittamaan tän julkaisun! Kesäkuun ekana viikonloppuna mä, äiti ja iskä suunnattiin Porvoon modernissa Taidetehtaassa sijaitsevaan Bistro Sinneen myöhäiselle brunssille. Mä en syönyt poikkeuksellisesti sinä aamuna aamiaista ollenkaan, ja voitte ehkä kuvitella mun nälän puolen päivän tienoilla. Bistro Sinnen brunssiin kuuluu alkupalapöytä, kahdesta vaihtoehdosta jompi kumpi pääruoka sekä jälkkäri.

Alkupalapöytä koostui pitkälti erilaisista salaateista ja salaatin lisukkeista. Pitkässä tarjoilupöydässä oli salaatin lisäksi tarjolla myös kalaa, karitsaa, uusia pottuja tillillä sekä appelsiinimehua. Tarjolla oli myös erilaisia mereneläväsekoituksia, kuten kalaa Pellingistä sekä katkarapuja ja muita äyriäisiä. Alkuruoat olivat ihan tositosi hyviä, ja vaikka mulla olikin ihan hirveä nälkä, olin melkoisen täys jo pelkän alkupalan jälkeen.

Tarkalleen ottaen notkuva alkupalapöytä kantoi päällään Martin Tillmanin savulohta ja akvaviitti-sinappikastiketta, Pellingin silakka- ja sillivalikoiman sekä isoäidin kurkkuja, katkarapuja skagen, Caesar-salaattia, palvattua saaristolaiskaritsaa, maalaissalaattia pekonista, tomaatista, neulapavuista ja oliiveista, basilikamarinoitua mozzarellaa ja rucolaa, luomuvoilla maustettuja perunoita, leipävalikoiman, tuoreita hedelmiä, mehuvalikoiman sekä kotimaisia juustoja.





Kahdesta pääruokavaihtarista mä valitsin grillattua lohta, lämmintä perunasalaattia ja hollandaise-kastiketta. Pääruoka oli vähän pettymys - se oli perushyvää, mutta siitä puuttui se juju. Himpusti kouluruokainen kuva tästä jäi. Mä tykkään hirmusti antaa palautetta, ja niin sai tarjoilijamiekkonen multa ensin tuhat kysymystä vastattavaksi ja sitten kritiikkiä kalapalasta - en mä sentään kouluruokalassa kai ollut? 


Äiti ja iskä molemmat ottivat sen toisen pääruokavaihtiksen eli grillattua possun kylkeä, tatti-emmer-muhennosta ja punaviinikastiketta. Äidin ja iskän mielestä heidän pääruoka ei myöskään ollut mikään ihmeellinen, mutta kyllä se voitti sen mun fisupalan.


Jälkkärinä oli mehevää ja ihanasti maustettua raparperikakkua, tuorejuustosorbettia sekä tuoreita, marinoituja mansikoita.





Kaiken kaikkiaan voin suositella Sinneä lämpimästi - tuoreet raaka-aineet, kiva sisustus ja yleinen habitus sekä maittava ruoka!


Peeäs B-AJOKORTIN TEORIAKOE KIRKKAASTI LÄPI! ♥


©2013 • Taikakaulin

3. kesäkuuta 2013

Lohivoileipäkakku





Nyt ihan alkuun on pakko kertoa, että mun maailma on lähellä kaatumispistettä: mulle ihan liian rakkaaksi muodostunut iPhone lähti huoltoon jonnekin kauaskauas ja mä kituutan tällä hetkellä jollain Nokian ei-värinäyttöisellä puhelimella. Kelatkaa, jopa mun mummullakin on paljon hienompi puhelin..

Kaiken älypuhelinpuutosmasistelun keskellä kykenin kuitenkin tulemaan tänne Bloggeriin kirjottelemaan tästä voileipäkakusta, jonka enoni multa syntymäpäiväkseen tilasi. Toiveena oli kalakakku ja sitä tuli olla "riittävästi ja vähän enemmän". :-D

Paras leipä voileipäkakkuun olisi esimerkiksi Laivuri-vuokaleipä, mutta sellaista en ehtinyt alkaa metsästelemään, onnistuuhan tällainen kuitenkin ihan hyvin normi palaleivistäkin. Täytteet on, noh, aika perussettiä, mitä nyt lohivoileipäkakkuun yleensä tungetaankin, ja koristelussa mentiin simppelillä linjalla. Musta tosta tuli kivan näkönen!


Tarvitset:
12 palaa (Vaasan Iso graham -)paahtoleipää
6 palaa (Vaasan TaikaRuis 100% -)ruispaahtoleipää

kostutukseen:
2 dl maitoa

täytteeseen:
400g ranskankermaa
600g ruohosipulituorejuustoa
1 ruukku tilliä
1/2 sitruunan mehu
pippuria myllystä
200g kylmäsavulohta
300g lämminsavulohta

koristeluun:
200g maustamatonta tuorejuustoa
200g ranskankermaa
150g graavilohta
tilliä

pursotuksiin:
200g maustamatonta tuorejuustoa
noin 1/4 - 1/2 dl maitoa


1. Leikkaa leivistä ohuelti reunat irti.
2. Leikkaa täytteen tilli silpuksi. Norjista sähkövatkaimella täytteen ranskankerma ja tuorejuusto. Lisää sekaan tillisilppu, sitruunamehu sekä pippuri. Pilko kylmäsavulohet hakkelukseksi ja lisää täytteen sekaan. Murenna lämminsavulohet käsin, mutta älä lisää täytteeseen.


3. Kostuta 6 alinta leipää maidolla. Levitä puolet täytteestä ja ripottele lämminsavulohta päälle. Lado keskimmäinen leipäkerros (ruispaahto), kostuta ja levitä täyte sekä lämminsavulohet. Nosta viimeinen leipäkerros ja kostuta maidolla.


4. Norjista koristelun maustamaton tuorejuusto ja ranskankerma sähkövatkaimella. Levitä kauttaaltaan voileipäkakun pintaan tasaiseksi kerrokseksi.
5. Norjista pursotuksiin tuleva tuorejuusto sähkövatkaimella, lisää tarvittaessa maitoa. Pursota kiehkurat (tähtityllalla). Leikkaa koristelun graavilohi hakkelukseksi sekä tilli silpuksi. Asettele lohet ja tillit kakun pintaan.




©2013 • Taikakaulin

1. kesäkuuta 2013

Kevään vikat lukiosapuskat


Muutamat lukijat toivoivat uutta postausta lukiomme ruoista - sellaista kuin tämä aiempi kouluruokajulkaisu. Havahduin pari viikkoa sitten siihen tosiasiaan, että mikäli vielä tämän kevään aikana aioin tämän toivepostauksen toteuttaa, täytyi alkaa heti kuvailla sapuska-annoksia. Tämä postaus sisältääkin meidän lukion mätöt kahden vikan viikon ajalta (päiviä yhdeksän, sillä viimeinen torstai oli mulla vapaata). Kuvat nappasin pikapikaa iPhonella, joten laatu ei ole mitään maailman täydellisintä. Ai niin, arvatkaa... Mun rakas luurini lähtee lukitusnappulan jumin takia huoltoon, miten mä kestänkään...

Jotenkin niin huipputuuria oli taas matkassa: osa näistä ruoista on melkein tismalleen samoja kuin aikaisemmassa julkaisussa näkyy, mutta oikeastaan eipä se mitään haittaa. Osa ruoista oli nimittäin tällä kertaa paljon parempia! Tiedäpä sitten miksi.

Tuossa tämän julkaisun ekassa kuvassa ollaan kavereiden kanssa syömässä areenan matalalla kaiteella, sillä keskusareenamme toimiessa myös lakkiaisareenana lähes kaikki ruokailupöydät oli viety pois. Haha, sai siinä semisti tasapainotella ettei tarjotin kipannut ympäri. :-D


20.5. Kiinalaista liha-kastiketta, basmatiriisiä, suolakurkkukuutioita, tomaattia, kaali-karpalosalaattia, saaristolaisleipää: Peukutan edelleen kiinalaiselle ruoalle, ja puikot on ikuista plussaa. Saaristolaisleipä, suolakurkut ja karpalot eivät ehkä ihan kiinalaiseen ruokaan täsmää, mutta pikku vikoja - ruoka oli mun mieleen todella hyvää.

*****


21.5. Broileri-pastapaistosta, paprika-maissisalaattia, oliiveja: Perushyvää ruokaa. Joskus pastaruoat ovat tosi kuivakoita, mutta tää oli ihanan mehevää.

****


22.5. Nakkikeittoa, moniviljaleipää, tuoreita kurkkuja: Nakkikeitto tungetaan joka ruokalistaan, sillä se nyt on melko edullista valmistaa. Ja yleensä se just sellaiselta maistuukin. Propsit kuitenkin leivästä ja kurkuista.

***


23.5. Juustokalaa, limeä, pinaatti-perunasosetta, paprika-appelsiinisalaattia: Edellisessä lukion ruokapostauksessa uunikala oli valkoisessa liemessä lilluvaa kalapalamössöä, mutta tällä kertaa se oli herkullisen juustoista, ja vaikka monet yökkivät pinaattisoseelle, oli se mun mielestä ihan super hyvää! Plussapropsit tipahtavat kalan kylkeen tarjotuista limeistä, sekä appelsiineista, joita salaatin seasta voi ihan vapaasti nappailla.

Koeviikko oli just alkanut tämän ruoan kohdalla, ja menin myöhemmin vielä kaverini kanssa uudestaan ruokalaan. Kaverini on vegetaristi, ja heille oli tarjolla ihan taivaallisia maustetuilla kasviksilla täytettyjä sekä juustolla kuorrutettuja munakoisoja. Mun ei tarvinnut kauan vikistä, kun ihana kaverini antoi mun syödä ton pienen munakoisopalasen tarjottimen reunalta (lue: oikeesti söin sen koko ison koison).

*****






24.5. Juustoista kasvissosekeittoa, moniviljasämpylöitä, kinkkua, omenoita: Jälleen perushyvää sosekeittoa - maistui hyvältä, ei tosin näyttänyt kauhean houkuttelevalta. Plussana ihana leipä sekä omput!

****


 27.5. Paistettuja maustettuja lohkoperunoita (/pastaa), jauhelihakastiketta, maissisalaattia: Tätä ruokaa en kauheasti ehtinyt maistella, sillä pistelin sen poskeen ihan tosi pikapikaa. Sen voin kuitenkin sanoa, että lohkoperunat olivat hyviä!

****



28.5. Kirjolohikiusausta, keitettyjä vihanneksiä, punajuuri-kaalisalaattia: Ihan jeesiä kalaruokaa, samoin salaatti oli hyvää. Keitetyistä vihanneksista en pidä, ne on sellasia vitamiinittomia löysiä - miksei niitä voitais höyryttää!?

***


29.5. Viljaisaa voimapuuroa, raparperi-mansikkakiisseliä, ruispaahtoleipää, Gotler-leikkeleitä, salaattia, omenaa: Puuron ylin ystävä mä en ole, mutta tämä oli ihan superhyvää. Raparperi-mansikkakiisseli oli tosi herkkua!

****

30.5. Talon kasvispihvejä, perunasosetta: en ollut lukiolla.

31.5. Jauhelihakebakkoja / sesam-tofunugetteja, perunoita, chilimajoneesia, vihersalaattia: Normilinjastossa oli tarjolla noita kebakoita, mutta söin mun vege-kaverini kanssa samalta lautaselta tofunugetteja, sillä mulla meinas tulla kiire lakkiaisten jousisoitinharkkoihin. Täytyy sanoa, että ihan hirmu usein kasvislinjaston sapuskat ovat yllättäneet todella positiivisesti, ja täydellisenä esimerkkinä nämä nugetit: ihan sairaan hyviä!

*****

©2013 • Taikakaulin