Porkkanaletut

No siis mun oli tarkoitus tulla kirjottelemaan tänne tänhetkisestä puurovillityksestä, nimittäin tuorepuurosta. Se on siis puuro, jota ei kypsennetä ollenkaan vaan tungetaan ainekset lautaselle tai vaikka purkkiin ja annetaan olla yön yli jääkaapissa. Tällä kertaa höystin puuroa mustikoilla, pähkinöillä ja hunajalla, ja se jopa näytti ihan hyvältä, mutta eipä tehnyt poikkeusta edeltäjiinsä. Mulla on tän trendipuuron kanssa sama kuin Riisifrutin kanssa - se suukoostumus on niin inhottava. Ja hei oikeesti, kypsentämättömät ja lössääntyneet kaurahiutaleet ei kyllä oo ainakaan mulle mitään makuelämyksiä. Kyllä mä sen lautasellisen tietty lusikoin naamariin, mutta ei jatkoon.

Tuona samana tuorepuuroaamuna tein pienimuotosta inventaariota jääkaapin sisällöstä, ja vihanneslokerosta tuli vastaan puolikas porkkanapussi - eikä mikään ihan tuoreimmasta päästä. Ne porkkanat oli alkanu jotenkin ihan mun huomaamatta itää, ja kyllä ne nyt arvatenkin oli vähän nahistuneita. Kelasin, että raakana niitä en kyllä enää söisi, mutta kypsennettyinä ja kuumennettuina ne kyllä on vielä ihan tosi hyvin syötävissä. Niistä tulikin sopivasti puolen kilon porkkanasose, josta tein näpsäkästi lettutaikinan. Mä jätin taikinan aika paksuksi ja paistelin letuista myös paksuja, tää kun oli mun iltaruoka kera kermaviilihässäkän ja kylmäsavulohen. Ja oli muuten nannaa!

Ja sitten vielä yks oodi paistinpannulle. Siis oikeesti, en haluu mun keittiöön enää koskaan teflonpaistinpannuja. Elämä on niin paljon vaivattomampaa keraamisen eli tarttumatonpintaisen paistinpannun kanssa, kun siis kaiken voi paistaa ihan ilman mitään rasvoja sun muita käryhärpäkkeitä. Mä maksoin mun keraamisesta pannusta useamman kympin, mutta kuluneen puoli vuotta oon ollut pelkästään tyytyväinen. Ja mikä tärkeintä, keraaminen pannu kestää todella korkeita lämpötiloja eikä se sisällä teflonpannujen tapaan ollenkaan muovia, jota ruokaan välttämättä pieniä määriä "irtoaa".

Mutta here you are, lättyjä lättyjen perään!

Tarvitset

500g porkkanasosetta tai -survosta (mulla 520g)

4 dl maitoa

1 dl kaurahiutaleita

2,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl rypsiöljyä tai sulaa voita

2 tl suolaa

2 kananmunaa

kylkeen vaikkapa

kylmäsavulohta

kermaviilikastiketta (kermaviiliä, ruohosipulia, pippuria, suolaa)

(1. Keitä porkkanat ja soseuta ne pienen keitinvesimäärän eli n. 1-2 dl kanssa sauvasekottimella.)

2. Sekoita kaikki taikinan ainekset kulhossa ja anna turvota 20-30 minuuttia. Paista letut.

Porkkanoiden sijaan kuvasin mun ihan lempikynsilakkaa

©2016 • Taikakaulin

Amerikkalaiset pannukakut pekaanipähkinöillä & mustikoilla

Yhteistyössä: Exotic Snacks

Normisti aiheutan itselleni aamuisin sellaisen kiireen, että välillä mun aamupala on tasan joku riisikakku, jonka näkerrän matkalla yliopistolle tai minne olenkaan menossa. Joskus ehdin puuteripurkki toisessa kädessä pyöräyttämään pikapuuron mikrossa ja heittämään hedelmän laukkuun, mutta noin niin kuin yleensä mun aamupala arkisin ei oo mitään kauheen ruhtinaallista settiä.

Viime sunnuntaiaamu oli poikkeus, sillä todella pitkästä aikaa päätin tehdä amerikkalaisia pannukakkuja. Äiti oli lukioaikanaan vaihdossa Jenkeissä, ja jos en nyt ihan muista väärin, niin äidin mukaan aidot amerikkalaiset pannukakut tulisi valmistaa hapanmaitotuotteeseen. Niinpä mun kaupasta nappaama aletarralla varustettu piimäpurkki löysi uuden elämänsä pannukakkutaikinasta.

Siinä taikinaa vääntäessäni sain päähäni paahtaa Exotic Snacksin ihania ja laadukkaita pekaanipähkinöitä pannukakkujen kylkeen pensasmustikoiden kaveriksi. Mä jaksoin syödä nipinnapin kolme pannukakkua, mut siis oikeesti. Amerikkalaiset pannukakut, pensasmustikat, paahdetut pekaanipähkinät ja vaahterasiirappi on niinku match made in heaven. 

Tarvitset:

5 dl piimää

1/2 dl maitoa

2 kananmunaa

1/2 dl voisulaa

5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

2 rkl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 tl suolaa

paistamiseen

voita

kylkeen

voita

Exotic Snacks pekaanipähkinöitä paahdettuna (pekan nötter naturella)

mustikoita tai pensasmustikoita

vaahterasiirappia

1. Vispaa piimä, maito, kananmunat ja voisula kulhossa sekaisin.

2. Sekoita kaikki kuiva-aineet vehnäjauhoista suolaan keskenään sekaisin ja lisää sitten taikinan joukkoon. Sekoita tasaiseksi ja anna turvota noin 15min.

3. Laita tällä välin paistinpannu kuumaksi ja paahda pekaanipähkinöihin nättiä väriä. Eli ensin pannu kuumaksi, pekaanipähkinät pannulle ja sitten lämmön voi laskea keskilämmölle. Pähkinöitä kannattaa paahtaa viidestä kymmeneen minuuttia niitä aina välillä käännellen.

4. Paista pannukakut pannulla voissa molemmin puolin.

5. Tarjoile voinokareen, paahdettujen pekaanipähkinöiden, mustikoiden ja vaahterasiirapin kera. Enjoy!

Yhteistyössä

©2016 • Taikakaulin

Päärynä-briesalaatti karamellisoiduilla saksanpähkinöillä

Yhteistyössä: Exotic Snacks

Heippa ja ihanaa helmikuuta kaikille!

Oon aivan superinnoissani, sillä tämä postaus on toteutettu yhteistyössä ruotsalaislähtöisen luonnonsnacks- ja makeiskonsepti Exotic Snacksin kanssa. Mikä voisikaan olla ihanampaa kuin kehitellä herkullisia pähkinäreseptejä...? Eipä tule heti mieleen!

Exotic Snacksin laadukkaita tuotteita myydään niin erillisinä pussituotteina kuin irtotuotteina pähkinämoduuleissa (eli sellaisissa pömpeleissä kuin irtokarkitkin ovat), ja näihin et vaan voi olla törmäämättä vaikkapa monen himpun isomman K-kaupan hedelmäosaston läheisyydessä. Tätä ihanaa salaattia varten sun kannattaakin pikaisesti kipaista shoppaamaan Exotic Snacksin vihreä saksanpähkinäpussi, jonka keskellä lukee ruotsiksi valnötter. Samoja saksanpähkinöitä myydään myös irtotuotteena.

Tiesin heti saatuani tuon valnötter-pussin käsiini, että näitä mä haluan karamellisoida - siis ovathan karamellisoidut pähkinät vaan ihan tajuttoman hyviä. Koska halusin karamellisoidut pähkinät kuitenkin osaksi ruokaa ja tarkemmin ottaen salaattia, tarvitsivat ne tietenkin jotakin suolaista kaverikseen. Uudenvuoden ruokasysteemeistä mun mieleeni jäi kutkuttelemaan herkullinen brie-kalkkunasalaatti, josta nappasin tuon ihanan brien eli valkohomejuuston osaksi tätä salaattia. Brie ja pähkinät kaipaavat ehdottomasti jotakin mehukasta vielä kylkeensä, joten nappasin hedelmäosastolta koriin muutaman päärynän. Lopuksi vielä helppo ja nopea kastike yhdistää koko homman kasaan, ja voi että tulikin niin hyvää!

Ja hei, mä haluan korostaa, että nimestään huolimatta tämä resepti on todella helppo, nopea ja yksinkertainen! Karamellisoinnissa paistinpannulle laitetaan voita ja sokeria, minkä jälkeen pähkinöiden annetaan karamellisoitua viitisen minuuttia - that's it. Jos taas päärynästä tulee sun mielestä tarpeeksi makeutta, saksanpähkinät voi myös ihan vain paahtaa sellaisenaan pannulla.

Ihania kokkailuhetkiä, toivottavasti tekin pidätte!

Tarvitset

2 rkl voita

3 rkl sokeria

n. 130g / n. 3 dl Exotic Snacks saksanpähkinöitä

1 ruukku jäävuorisalaattia

1/2 rasiaa / 1 ruukku rucolaa

1-2 päärynää

200g briejuustoa

vinaigrette eli kastike

2 rkl oliiviöljyä

1 rkl balsamiviinietikkaa

2 tl hunajaa

1 tl sinappia

1-2 tl sitruunamehua

ripaus suolaa

mustapippuria

1. Pähkinöiden karamellisointi: Sulata voi paistinpannulla ja lisää mukaan sokeri. Pyöräytä tasaiseksi. Lisää pannulle saksanpähkinät ja anna niiden karamellisoitua 5-10 minuuttia tai kunnes pähkinät saavat hieman väriä pintaan. Kaada pähkinät laakealle lautaselle jäähtymään.

2. Huuhtele jäävuorisalaatti sekä rucolat ja anna valua hetki. Revi jäävuorisalaatti salaattiastiaan ja nosta rucolat mukaan.

3. Huuhtele päärynä ja leikkaa siivuiksi tai paloiksi. Leikkaa myös briejuusto siivuiksi tai paloiksi. Nosta päärynät ja briet salaatin sekaan.

4. Vinaigrette: Sekoita kulhossa kaikki vinaigreten ainekset.

5. Nosta jäähtyneet saksanpähkinät salaatin sekaan. Salaattia kannattaa vähän nostella ja sekoitella. Kaada koko hoidon päälle vinaigrettea tai tarjoile vinaigrette erikseen. Enjoy!

Saksan-, pekaani- ja cashewpähkinät

Peeäs Saksanpähkinöiden sijaan voi käyttää hyvin myös Exotic Snacksin ihania pekaani- tai cashewpähkinöitä. Cashewpähkinät ovat huomattavasti miedompia kuin vaikkapa saksanpähkinät, joten pähkinöitä vaihtelemalla saa kivaa twistiä salaatin makumaailmaan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että esimerkiksi tuo Exotic Snacksin punainen cashewpähkinäpussi sisältää paahdettuja ja suolattuja (rostade & saltade) pähkinöitä, joita itse en karamellisoisi.

Yhteistyössä

©2016 • Taikakaulin

Täydelliset runebergintortut

Mä en oo oikeen koskaan ymmärtänyt laskiaispullia. En tykkää syödä kermavaahtoa sellasta jäätävää möykkyä, joka siellä pullan välissä on. Laskiaispulla ei oo myöskään mun mielestä mikään ihmeellinen makuelämys, siinä kun on vaan pulla, kermavaahtoa sekä joko hilloa tai mantelimassaa. Mun makuun siis vähän tylsä. Joten on varmaan ihan fine, että nyt laskiaissunnuntaina julkaisen pikkusen myöhässä näiden makunystyröitä hivelelevien rommitorttusten ohjeen. Oikeastaan sama resepti on jo blogissa, mutta reseptin päivitys lienee ihan paikallaan.

Tämän mun reseptin nykäisin joskus viisi vuotta sitten jonkin porvoolaisen K-kaupan mainoslehtisestä. Tää on vaan niin huippu resepti, että enpä ole tuon jälkeen reseptiä kertaakaan vaihtanut toiseen. Ne kaupassa myytävät ruuneporit on ihan hirvityksiä, sellaisia joko ylivetisiä tai ylikuivia teollisia kökkäreitä kitkerällä karvasmanteliöljyllä maustettuna. Siks teenkin joka vuosi runebergintortut itse. Kostutuksena käytän vedellä lantrattua rommia, sillä mä en tykkää (arrakki)punssin mausta - karvasmanteliöljyn mausta nyt puhumattakaan.

Mulla on jäänyt mieleeni, kun viisi vuotta sitten pappani piti näistä niin paljon, että söi oikein kolme kappaletta. Musta oli myös niin ihanaa, kun kaverini pikkusisko poikaystävänsä kanssa ilmaantui eilen meidän keittiöön maistelemaan näitä torttuja. Kumpikaan ei pidä kaupan runebergeista, mutta näistä pitivät. Siis kelatkaa kuin ihanaa! Eli ei tää ihan turha resepti ole.

Tarvitset: (noin 13 kpl)

115g Digestive-keksejä

200g voita

2 dl sokeria

2 kananmunaa

2 dl mantelijauhoa

2 dl vehnäjauhoa

2 tl leivinjauhetta

2 tl kardemummaa

3/4 dl kermaa

vadelmahilloa

kostutukseen:

1,5 dl vettä

0,5 dl sokeria

4 rkl rommia (makusi mukaan)

kuorrutukseen:

vadelmahilloa

tomusokeria

vähän vettä

1. Murskaa Digestive-keksit muruseokseksi.

2. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen mukaan.

3. Sekoita mantelijauho, vehnäjauho, leivinjauhe ja kardemumma keskenään erillisessä kipossa sekaisin. Lisää sitten taikinan joukkoon ja sekoita. Lisää sitten Digestive-murut ja lopuksi kerma. Sekoita tasaiseksi.

4. Voitele muffinssipelti voilla tai margariinilla. Jaa taikina muffinssipellille tai muffinssivuokiin. Paina keskelle pieni kolo ja laita siihen vadelmahilloa. Paista torttuja 200°C uunissa noin 15-20 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla.

5. Sillä aikaa kun tortut ovat uunissa, tehdään kostutusliemi. Mittaa vesi, sokeri sekä rommi kattilaan ja kiehauta.

6. Kun olet ottanut tortut uunista, kostuta ne ensimmäisen kerran samantien uunistaoton jälkeen. Kostuta torttuja sen jälkeen aina vähän ajan välein niin kauan, kunnes kostutusliemi on loppunut. Torttuja kannattaa pyöritellä myös kyljellään kostutusliemessä, jotta tortun reunat ovat mahdollisimman pehmeitä.

7. Kun tortut on kostutettu, nosta iso nökäre vadelmahilloa tortun päälle.

8. Sekoita pienessä kipossa tomusokerin sekaan aina ihan pikkusen kerrallaan vettä sekaan. Kun seos on paksua, muodossaan pysyvää sokerikuorrutta, laita sokerikuorrute pieneen muovipussiin. Leikkaa muovipussin kulma auki ja pursota vadelmahillon ympärille valkoiset rinkulat.

Kuvasta ei oikein nää, mutta niin mehukkaita!

Linkki aiempiin runebergintorttuihin tässä.

©2016 • Taikakaulin

Riisipiirakat

Mulla on tapana käydä kaupassa ruokaostoksilla kerran viikkoon, ja yleensä hoitelen kauppasysteemit viikon alussa. Siispä viikonloppuna kaapit huutavat jo aikalailla hoosiannaa, mutta ei se mitään - riisipiirakat ovat niin hyvä esimerkki taas siitä, että todella yksinkertaisillakin perusraaka-aineilla saa aikaiseksi todella herkullista suolapalaa.

Riisi- kuten myös karjalanpiirakan kuorethan sisältävät kaikessa monimutkaisuudessaan vehnä- ja ruisjauhoja, suolaa sekä vettä. Täytteeseen tulevan riisipuuron voi toki keittää maitoon, mutta eipä maidottomuuskaan ole mikään este. Mä en nimittäin juo maitoa, joten keitin puuron veteen ja 2 desilitraan ruokakermaa. Ja aivan kelpo riisipuuroa tuli!

Mulla ei oo mitään tietoa siitä, mikä on oikeaoppinen rypytys tai miten se tehdään. Mä hoitelen rypytyksen silleen, että käännän nuo taikinakuorien pitkät sivut riisipuuron päälle ja etusormien sivuilla painelen nuo kolot. Päätykohdissa koitan taiteilla rypyt jotenkin siististi, mut eihän se oo niin justiinsa.

Haluisin niin muuten kertoa, kuinka ihana aamulla on kaikessa rauhassa lämmittää riisipiirakoita ja syödä niitä rauhassa teekupposen ääressä... Mutta tiiättekö, mulla on aamut aina ihan tuskasen kiireisiä. Torkutan aina niin pitkään, että en oo ehtinyt syömään aamupalaa oikein koskaan kotona... Paitsi nyt, kun oon alkanut hyödyntää ajan silleen pari astetta tehokkaammin. Ripsari toisessa kädessä kaivelen pakkasesta vaikkapa just riisipiirakoita, ja siinä mä sitten mässytän meikkaamisen ohessa naamariin sen mitä ehdin... Että voi aamupalaa tällä tyylilläkin syödä, haha.

Reseptinä vanha Minikarjalanpiirakat-luottoresepti mutta tällä kertaa tein normaalikokoisiksi. Lisäksi kiepautin vehnä- ja ruisjauhojen määrät toisinpäin eli vehnäjauhoja tuli enemmän kuin ruisjauhoja. Riisi- ja karjalanpiirakan erohan on nimittäin siinä, että karjalanpiirakan kuorissa on enemmän ruisjauhoja kuin vehnäjauhoja ja riisipiirakoissa taas päin vastoin.

Multa on pyydetty sneekpeakia mun tästä uudesta puoli vuotta vanhasta asunnosta, joten tässä:

Peeäs Mulla on kivoja uutisia tiedossa, pysykäähän kuulolla :-)

©2016 • Taikakaulin

Perunapizza

Varmaan aika monelle opiskelijalle on niin tuttua se, että välillä kaapit vaan kaikuvat tyhjyyttään eikä edes kaurahiutaleita ole paketin pohjalla. Tää on sellanen resepti, että eipä tarvi hirveesti olla kaapissa sisältöä, nimittäin ainakin mulla on melkein aina kaapin perukoilla jauhoja ja hiivaa sekä perunoita. Suolaa ja pippuria nyt ei varmaan edes tarvi erikseen mainita, vakiokamaahan nekin. Näiden lisäksi tarvitaan jotakin hapanmaitotuotetta, joka voi olla vaikka smetanaa tai ranskankermaa.

Ja ainakin mun makuun tällä kombolla tulee tosi simppeli mutta ah-niin-hyvä perunapizza. Itse tosin vetäsin puolikkaan pizzan kerralla, enkä kyllä suosittele sitä kellekään - perunat ja hiivataikina pistää mahan ainakin mulla sairaan kipeeksi. Sen sijaan vähän pienempi pala pizzaa jonkin ihanan salaatin kyljessä on tosi bueno, iso peukku!

Jos tätä haluaa tuunata asteen herkummaksi, kannattaa pizzaa höystää esimerkiksi herkullisilla pinjansiemenillä, vuohenjuustolla, valko- tai vaikka punasipulilla, rucolalla... Ihan millä vain!

Tarvitset:

3 dl vettä

1 tl suolaa

1/2 pss kuivahiivaa

n. 7-9 dl vehnäjauhoja

loraus oliiviöljyä

pinnalle:

muutama lusikallinen/puoli prk ranskankermaa / smetanaa / kermaviiliä

n. 2-4 raakaa perunaa

oliiviöljyä

suolaa

pippuria

rosmariinia

1. Taikina: Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja lisää siihen suola.

2. Sekoita kuivahiiva pieneen määrään vehnäjauhoja ja lisää sekoittaen veden joukkoon.

3. Lisää nesteeseen pikkuhiljaa vehnäjauhoja. Alusta taikina. Lisää jauhoja, kunnes taikina ei tartu sormiin. Lorauta vähän oliiviöljyä. Laita kohoamaan täytteen teon ajaksi.

4. Pinnalle: Kuori ja pese perunat. Höylää perunasta esimerkiksi juustohöylällä sliceja.

5. Painele pizzapohja pellille leivinpaperille. Lusikoi haluamasi verran ranskankermaa/smetanaa/kermaviiliä. Lado sitten perunaslicet ja pirskottele päälle oliiviöljyä sekä rouhi suolaa ja pippuria. Ripottele vielä rosmariinia (mulla kuivattua). Paista pizzaa uunissa 225°C noin 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä.

©2016 • Taikakaulin

Kullanrapeaa vuohenjuustoa uunijuurespedillä

Uutena vuotena istuttiin iltaa lukiokavereiden kanssa, ja minä ja Pihlis vastasimme tuttuun tapaan ruokapuolesta. Tällä kertaa pannun ja uunin kautta lautasille päätyivät marinoidut uunijuurekset sekä rapeaksi paistetut vuohenjuustosiivut. Pakko sanoa, että oli kyllä ihan tosi hyvää. Pihlis pyöräytti kylkeen vielä kalkkuna-briesalaatin, niin kyllä kelpasi naatiskella!

Pitemmittä jaaritteluitta lätkäsen reseptin esille, ja sitä ennen haluan pikaisesti toivottaa maukasta uutta vuotta ihan jokaiselle!

Tarvitset: (noin 6 hlö, suluissa meidän käytttämät suunnilleen-määrät)

bataattia (n. 800g)

porkkanaa (n. 800g)

punajuurta (n. 500g)

valkosipulinkynsiä (4 kpl)

punasipulia (1 kpl)

oliiviöljyä

hunajaa

suolaa

pippuria

basilikaa

oreganoa jne.

isoa vuohenjuustoa (1 pötkö)

1. Kuori juurekset ja huuhtele. Kuori myös sipulit. Leikkaa kaikki paloiksi, punasipulinkin voi jättää isommiksi lohkoiksi. Heitä kaikki uunivuokaan ja lorota oliiviöljyä sekä hunajaa päälle. Mausta ainakin suolalla ja pippurilla, mutta lisää halutessasi mitä vain mausteita. Sekoita juureksia niin, että oliiviöljy, hunaja ja mausteet sekoittuvat kunnolla. Paista 200°C uunissa noin 40 minuuttia tai kunnes juurekset ovat mukavan kypsiä mutta ei kuitenkaan ihan läpilössöjä.

2. Leikkaa vuohenjuusto siivuiksi. Laita paistinpannulle tai -kasarille rypsiöljyä ja kuumenna todella kuumaksi. Paista vuohenjuustosiivut tulikuumalla pannulla molemmin puolin - tähän menee noin 5-10 minuuttia riippuen pannun kuumuudesta. Ready!

 

Oltiin muutaman kaverin kanssa joulun alla Oslossa ja siellä söimme Pihliksen kanssa yhtenä iltana juuri vuohenjuustoa uunijuurespedillä. Ja koska se vain oli niin törkeän hyvää, oli meidän suorastaan pakko valmistaa oma versiomme uutena vuotena - eikä mennyt sitten yhtään metsään!


©2016 • Taikakaulin

Pavlovat karpalolla ja kinuskilla

Tämän vuoden toiseksi viimeisin ilta meneillään, enkä mä voi käsittää, kuinka hirvittävän nopeasti tämä 2015 oikein hujahti. Mun syksy meni kaiken kaikkiaan hyvin, ja kaikenlaista ohjelmaa on ollut aina lasten leivontakurssin ohjaamisesta kuoroharjoituksiin ja joulun alla parin kaverin kanssa tehtyyn Oslon reissuun asti. Kevät jatkuu lähes yhtä vauhdikkaana, sillä kaiken muun koulun ohella tarkoituksenani on tehdä kevään aikana kandidaatin tutkielma.

Mutta palataanpa vielä jouluaattoon ja jälkiruokaan. Halusin nimittäin tarjolle jotakin muuta kuin joulutorttuja, -pipareita tai kakkua, joten päätin aattoaamuna valmistaa tällaisia pikkupavlovia. Pavlovat itsessään ovat sen verran makeita, että kirpeät karpalot sopivat tosi buenosti sokeripommin kaveriksi. Ja mikäs sitten taas karpaloiden kylkeen sopisi mainiommin kuin kinuski, jota ohuelti valutin vielä hela hoidon päälle.

Mä vannon, että nämä sopivat loistavasti myös uuden vuoden tarjoilupöytään. Jos kuitenkin jouluisenväriset karpalot ovat ehdoton no-no, voi näiden päälle heittää ihan mitä sattuu mieli tekemään. Suklaata, mangoa, mansikoita, passion-hedelmää - you name it.

Näiden kaloripommien myötä toivotan kaikille makoisaa uutta vuotta 2016!


Tarvitset: (9 pienempää / 1 iso)
4 kananmunan valkuaista
2,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl omenaviinietikkaa
2 tl maissitärkkelystä

täytteeseen ja koristeluun:
1 dl vispi- tai kuohukermaa
1 prk vaniljarahkaa
(sokeria)
karpaloita
kinuskikastiketta
puolukan lehtiä



1. Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri parissa erässä mukaan samalla (sähkö)vatkaten. Sitten kun seos kiiltää, lisää vaniljasokeri sekä omenaviinietikka. Sihtaa sitten maissitärkkelys esimerkiksi pienellä teesihdillä mukaan samalla vatkaten.

2. Lusikoi marenkimassa leivinpaperin päälle pienemmiksi kasoiksi tai yhdeksi isoksi. Paista 100°C uunissa oin 1,5 tuntia. Tällaisia pienemmille pavloville riittää usein 1h 15min.

3. Anna pavlovien jäähtyä kunnolla ja irrota sitten leivinpaperista.

4. Vasta hieman ennen tarjoilua: Vaahdota täytteen kerma ja lisää sen sekaan vaniljarahka (ja sokeri). Lusikoi täyte pavlovien päälle, ripottele sitten karpalot ja valuta kinuskikastiketta. Viimeistele puolukan lehdillä.


Peeäs Pohjalla siis Valion pavlovaresepti, jonka valkoviinietikan vaihdoin kaapista löytyneeseen omppuviinietikkaan - kumpikin soppii oikein hyvin.


©2015 • Taikakaulin

Marraskuiset yllätyssynttärit

Heippa vaan ja energistä marraskuuta kaikille!

Niin se vaan on yliopistojuttujen takia jäänyt tämä piskuinen blogi taas päivittelemättä. Pohdiskelin myös tuossa yks päivä, että Instagram ja muut kuvapalvelut ovat omalla kohdallani vieneet ainakin hetkellisen erävoiton. Nyt kuitenkin haluan tulla jakamaan kuvat näistä marraskuun alkupuolen yllätyssynttäreistä.

Mun parhain kaveriporukka Etelä-Suomesta oli tulossa viikonlopuksi mun luokse tänne pikku luukkuuni susirajalle. Yhdellä heistä oli ollut juuri synttärit, joten me muut kaverit päätettiin järjestää ylläri synttärisankarille. Mä rakastan järjestää ylläreitä, joten aloin heti juonia kiemuroita. 

Mä olin siis vetovastuussa ja suunnittelin ja järjestin lähes kaiken valmiiksi. Tytöt tulivat jo aikaisemmilla päiväjunilla tänne itärajalle kuin itse sankari, joten tyttösten kanssa väsättiin sitten syötävät valmiiksi ja ripusteltiin minilmapallonauhoja ympäri kämppää. Onnistuneesti huijattiin synttärisankaria koko kulunut viikko tämän mitään arvaamatta.

Sateisena perjantai-iltana mentiin tyttöjen kanssa synttärisankaria juna-asemalle vastaan. Takaisin tullessa "muistinkin" rappukäytävässä, että mullahan oli lainassa mun kerrosta alempana asuvan luokkalaisen sateenvarjo lainassa. Siihen sitten vielä sivuvalheeksi olin kiikuttanut tälle luokkalaiselleni mun haarukoita, "jotka olivat olleet lainassa hänellä". Totta kai synttärisankari ja toinen juonikavereistani lähti palauttamaan sateenvarjoa ja hakemaan haarukoitani. Ovela luokkalaiseni oli täysillä juonessa mukana ja esitteli sillä välin kämppäänsä hänelle jo ennestään tutulle synttärisankarille sekä kaverilleni. Tällä pelasimme siis aikaa siihen, että minä ja toinen kaverini ehdittiin kipittää mun kämppään ja kiskaista jääkaapista kakku, skumppa ja muut småsakerit esille. Ja kappas, kun kaverit tulivatkin alakerrasta mun kämpälle, ovella odottikin kakku onnittelulaulun kera. 

Tuo kakku on musta tosi kivan näköinen, mutta ite en siitä erityisemmin pitänyt. Kakku piti sisällään valkosuklaata ja appelsiinimoussea, mutta jotenkin ei vaan ollut sitä mitä oisin halunnut. Siispä jää resepti tältä erää julkaisematta ja joutaa jatkokehittelyyn, haha. Muuna makeana purtavana oli suklaata ja karkkia.

Suolaista suupalakaartia edustivat tällä kertaa lohi-ruohosipulicroustadit, sulhaspiirakat sekä sour cream & onion -ruisnapit. Ja en kestä, lohi ja ruohosipuli on vaan niin perfect yhdessä. Kaupassa ostin randomilla ainekset noihin croustadeihin, ja niin ne vaan mätsäsivät. Tuohon täytteeseen kun yhdistää ruotsalaisen croustad-taikinakipon, ni jo on suolapalaa kerrassaan.

...Ja meillä oli niin muukaavaa... ♥︎

©2015 • Taikakaulin

Lohi-vuohenjuustopasta & blogitauon syy

Melkein viisi kuukautta edellisestä julkaisusta, aika juoksee ihan älytöntä vauhtia. Tässä vajaassa viidessä kuukaudessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon juttuja, eikä tällä kertaa niitä elämän iloisia juttuja. Koska en jaksa enkä halua kierrellä, kaarrella saati sitten kokonaan pimittää, kerron nyt ihan suoraan mitä elämäni rankimmat kevät ja kesä pitivät sisällään.

Keväällä mun poikaystävällä diagnosoitiin harvinainen ja vakava sappiteiden syöpä, johon ei ole oikeastaan mitään hoitokeinoa paitsi leikkaus. Leikkaus ei poikaystäväni kohdalla ollut mahdollinen kasvaimen sijainnin ja levinneisyyden takia. Koska kyseisen syövän ennuste on murskaavan huono, en halunnut tuhlata aikaa blogin parissa vaan vietin kaiken ajan poikaystäväni kanssa - milloin olin hänen kanssaan yötä sairaalassa, milloin vietimme rentoja kesäpäiviä mökillä, milloin herkuttelemassa ravintolassa.

Vietimme niin normaalia ja tavallista arkea kuin vain oli mahdollista. Kokkailimme yhdessä, kävimme lenkeillä ja nautimme auringosta rannalla. Karu tosiasia oli kuitenkin se, että poikaystäväni vointi huononi melko nopsaa vauhtia, ja heinäkuun lopulla koitti elämäni hirvein päivä. Poikaystäväni nukahti viimeisen kerran.

Ei varmastikaan tarvitsisi siis sanoa, että rankkaa on ja on ollut sekä ikävä on pohjaton. Kevään ja kesän aikana tein tosin enemmän ja vähemmän alitajuisesti surutyötä jo "etukäteen",  tiedostin tilanteen vakavuuden ja tavallaan sitä osasi vähän varautua tulevaan vaikka toivoa ei missään vaiheessa menetettykään. Kuoleman jälkeisestä alkusokista toivuttuani päätin vastoin kaikkia aiempia päätöksiäni palata nyt syksyllä takaisin susirajalle eritysopettajaopintojeni pariin. Ja nyt kun opinnot ovat taas käynnissä ja arki upouudessa, ihanassa opiskelija-asunnossani alkanut rullaamaan, en voi sanoa muuta kuin että varmasti oli paras päätös jatkaa opintoja ja päästä arkeen kiinni.

Siispä pitemmittä puheitta tässä yksi ihan arkinen ja tavallinen herkkuruoka.

Tarvitset (n. 2-3 hlö)

 tagliatelle-pastaa
150g graavilohta tai kylmäsavulohta
tuppo ruohosipulia
1 salottisipuli
1 valkosipuli
1 prk creme fraichea eli ranskankermaa
n. 1 dl tomaattipyreetä tai ketsuppia
mustapippuria
1/2 pötköä vuohenjuustoa


1. Laita kattilaan vettä kiehumaan. Kun vesi kiehuu, lisää haluamasi määrä pastaa keittymään.
2. Pilko lohi sekä ruoho-, salotti- ja valkosipulit.
3. Laita pannulle öljyä ja paista lohet siinä. Lisää mukaan sipulit sekä creme fraiche ja tomaattipyree. Mausta pippurilla ja MAISTA! Voit lisätä vuohenjuuston nökäreinä joko tässä vaiheessa kastikkeen sekaan tai sitten vasta lautaselle annoksen päälle.
4. Kaada pasta lävikköön.
5. Nautiskele!

Peeäs Ootan niin kovin, että pääsen taas bloggailun pariin! Oon lykännyt tätä tämän postauksen tekemistä, mutta nyt kun sain asian sanottua niin varmasti helpompi jatkaa. 

©2015 • Taikakaulin