Riisi- kuten myös karjalanpiirakan kuorethan sisältävät kaikessa monimutkaisuudessaan vehnä- ja ruisjauhoja, suolaa sekä vettä. Täytteeseen tulevan riisipuuron voi toki keittää maitoon, mutta eipä maidottomuuskaan ole mikään este. Mä en nimittäin juo maitoa, joten keitin puuron veteen ja 2 desilitraan ruokakermaa. Ja aivan kelpo riisipuuroa tuli!
Mulla ei oo mitään tietoa siitä, mikä on oikeaoppinen rypytys tai miten se tehdään. Mä hoitelen rypytyksen silleen, että käännän nuo taikinakuorien pitkät sivut riisipuuron päälle ja etusormien sivuilla painelen nuo kolot. Päätykohdissa koitan taiteilla rypyt jotenkin siististi, mut eihän se oo niin justiinsa.
Haluisin niin muuten kertoa, kuinka ihana aamulla on kaikessa rauhassa lämmittää riisipiirakoita ja syödä niitä rauhassa teekupposen ääressä... Mutta tiiättekö, mulla on aamut aina ihan tuskasen kiireisiä. Torkutan aina niin pitkään, että en oo ehtinyt syömään aamupalaa oikein koskaan kotona... Paitsi nyt, kun oon alkanut hyödyntää ajan silleen pari astetta tehokkaammin. Ripsari toisessa kädessä kaivelen pakkasesta vaikkapa just riisipiirakoita, ja siinä mä sitten mässytän meikkaamisen ohessa naamariin sen mitä ehdin... Että voi aamupalaa tällä tyylilläkin syödä, haha.
Reseptinä vanha Minikarjalanpiirakat-luottoresepti mutta tällä kertaa tein normaalikokoisiksi. Lisäksi kiepautin vehnä- ja ruisjauhojen määrät toisinpäin eli vehnäjauhoja tuli enemmän kuin ruisjauhoja. Riisi- ja karjalanpiirakan erohan on nimittäin siinä, että karjalanpiirakan kuorissa on enemmän ruisjauhoja kuin vehnäjauhoja ja riisipiirakoissa taas päin vastoin.
Multa on pyydetty sneekpeakia mun tästä uudesta puoli vuotta vanhasta asunnosta, joten tässä:
Peeäs Mulla on kivoja uutisia tiedossa, pysykäähän kuulolla :-)
©2016 • Taikakaulin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti