Terveellinen kombo

Mulla ja mun ystävällä on diili: koska lihoimme saaristossa, niin nyt hommaillaan ne veks. Käytiin ensin neljän jättimäisen koiran kanssa parin tunnin metsälenkillä kuluttamassa kaloreita, sieltä syöksyttiin kuumaan saunaan hikoilemaan ja sen jälkeen syötiin ystäväisen kokkailemia herkkuja.

Ekaksi syötiin ihanaa salaattia, jossa oli tietenkin salaattia, tomaattia, paljon kevätsipulia, porkkanaa, basilikaa sekä suoraan kuumilta pannuilta kipatut jumboherkkusienet sekä halloumisiivut. Nam että olikin hyvää!!

 

Jälkkärinä oli "pannacottaa" luonnonjogurtista kera tuoreiden hedelmien: viinirypäleitä, banaania, nektariinia... Makeus pannacottaan tuli hunajasta, ihanan raikas maku sitruunasta. Kama pysyi koossa liivatteen avulla ja siihen tytisevään kamaan oli hyvä törkätä noi tikut! Ne ovat ohuita ruisleipäsiivuja, jotka on sivelty hunajalla ja sitten paistettu (käsittääkseni uunissa).

Tätä terveellistä ja herkullista jälkkäriä naamaan lapatessamme katsoimme leffan Rakkauden rasvaprosentti. Me oltiin Sompasaaressa kuvatussa kohtauksessa mukana, ja niinhän me siellä näyttiinkin, oikeen kahessa kohtauksessa (tossa alempana kuva siitä ekasta kohtauksesta, josta meijät voi bongata). ;-)

minä                                                                    Pihlis

Nyt mä syöksyn terveystiedon kimppuun, ciao!

©2013 • Taikakaulin

F. P. von Knorring, Mariehamn

Heipparallaa! Oon koko tän ihanan, aurinkoisen perjantaipäivän lukenut englantia, sillä ekat ylioppilastsydeemit (lue: yo-kirjoitukset) ovat jo alle kahden kuukauden päässä. Olisin nyt arvatenkin tehnyt kaikkea muuta mieluummin kuin lukenut sitä suuresti ei-tykkäämääni enkkua, mutta koska haluan päästä läpi ja iloita sitten syksyn kirjoitusten jälkeen lukioenkun olevan loppu, täytyy mun nyt hoidella hommaa kotia päin ja lukea.

Päätin, että luettuani puolitoista englannin kirjaa voin tulla postaamaan tästä maarianhaminalaisesta, aivan ihanan idyllisestä laivaravintolasta, ja tässä sitä nyt vihdoin ollaan! Päivä oli torstai (4.7.), kun aamusella lähdimme Föglön saarelta, ihan kivalta Finnholman leirintäalueelta polkemaan Degerbyhyn. Degerbystä seilasimme lossilla puolen tunnin matkan Svinöön, josta suuntasimme kohti Maarianhaminaa pyörillä. Aikaa tuohon 30 kilometrin matkaan kului vain reilu puolitoista tuntia, mutta nälkä oli kyllä sitäkin suurempi. Pyörittiin Maarianhaminan keskustassa löytämättä mitään kivaa ja sopivaa ravintolaa. Mä aattelin, että laivaravintolat eivät voi olla muuta kuin himo kalliita, mutta olin totaalisen väärässä: F. P. von Knorring vaikutti hinta-laatu -suhteelta tosi mukavalta ja sinne me sitten urheiluvetimissä melko ei-niin-nätteinä mentiin.

Molemmat otettiin päivän kalat (Dagens fisk), joka maksoi 14,10 euroa kipale. Musta toi oli ihan passeli hinta, sillä ensin pöytään kiikutettiin alkupalat ja sen jälkeen varsinainen pääruoka.

Alkupalaksi oli salaattia sekä valkosipulileipää. Mä tykkäsin tästä, mutta kokin ei olisi ehkä kuitenkaan tarvinnut uittaa tuota leipää öljyssä ihan öljykyllästämiseen asti.

Pääruoaksi oli se Itämerestä pyydystetty lohi. Meille tuotiin yhteinen kulhollinen uusia, ihania pottuja, joita mun oli pakko syödä aina lapatessa kalaa suuhuni: kokin suolakäsi oli nimittäin ehkä himpun liian reipas, ja peruna sitä kalan suolaisuutta hyvin tasoitti. Lautasella, kalan vieressä, kökötti vielä punainen kaalinlehti, johon oli laitettu kastiketta kalaa varten tarjolle. Kokonaisuudessan pikku kritisoinneista huolimatta ihan todella hyvää!

mun kaverilla oli kätsy pyörälaukku, mulla taas hiostava reppu

Peeäs Tolta yllä olevalta näytti mun tää päivä, nam.

©2013 • Taikakaulin

L'Escale, Nauvo

Niin kuin blogiani viime aikoina lueskelleet ehkä muistavat, olin ystäväni kanssa pyöräilemässä Turun ja Ahvenanmaan saaristoissa kuuden päivän ajan heti heinäkuun ekalla viikolla. Meillä ei tosiaan mitään reittisuunnitelmaa ollut - viikko varattiin aikaa ja yhdeksi etapiksi päätettiin Maarianhamina.

Lähdimme ensin InterCity2-junalla Helsingistä Turkuun, josta hyppäsimme filtsujen selkään ja lähdimme polkemaan Kaarinan kautta Paraisiin. Yövyimme Paraisissa Sattmark-nimisessä paikassa, jonne pystytimme reissun alussa ostamamme Kiinan ihmeen (lue: halpisteltan). Aamulla jatkoimme kohti Paraisten kärkeä, josta matkasimme lossilla Nauvoon. Oltiin syöty aamupalaksi pari myslipatukkaa ja vettä, joten voitte nyt ehkä arvatakin järkyttävän nälän saapuneen. Kierreltiin Nauvon satamassa erilaisia ravintoloita, ja ihan meren tuntumassa sijainnut L'Escale vaikutti hinta-laatu -suhteeltaan tosi passelilta.

Lounas maksoi 12,50 euroa per tyyppi. Sinä päivänä (2.7.) oli tarjolla venäläistä härkäpataa, pottumuusia sekä kaikkia ihania salaatteja. Sapuskan kylkeen sai syödä superhyvää, paikan päällä valmistettua hiivaleipää niin paljon kuin napa vain veti. Tällä ruoalla ja parilla suklaakeksillä jaksoikin kepeästi iltaan asti!

Peeäs Mietin ihan älyttömän pitkään, että miten oikein jakaisin nää saaristopostaukset erillisiksi postauksiksi. Kaikkia ruokia ja kuvia ei millään voi tunkea samaan postaukseen - siitä tulis varmaan kilsan mittainen. Päädyin lopulta sellaiseen ratkaisuun, että teen erilliset julkaisut kahviloista tai ravintoloista, joissa kävimme. Lisäksi teen postauksen 'retkeilijän ruoista' eli käytännössä ruoista, joita söimme leirintäalueilla by me itse. Ihan lopuksi haluan vielä tehdä reissusta koosteen, johon kokoan kaikenlaisia edes jotenkin ruokaan liittyviä kuvia, joten jos kiinnostaa, stay tuned!

Kaikki julkaisun kuvat © Pihlis, sillä mun iPhone oli ravintolan kassalla lataamassa ;-)

©2013 • Taikakaulin

Sitruunainen mansikkakakku

Heippahei kaikki! Muistatteks, kun julkaisin ainakin mun mielestä sen aivan taivaallisen lohihyydykekakkupostauksen? Tää makea kakku oli nimittäin sen kaverina kakkupöydässä mun 18-vuotissynttäreillä. Mua ei tällä kertaa yhtään huvittanut alkaa hifistellä pikkutarkan ja erilaisen kakun parissa, joten päädyin tekemään ihan tällaisen melko tavallisen mansikkakakun. Toisaalta tosin niin kuin minut tuntevat tietävät, en mä ihan perusperuskakkua koskaan tahdo tehdä - niin tässäkin kakussa on välissä sitruunaa, ja mansikat ladoin ruusuasetelmaan (en siis viittaa tuohon kakun päällä kökkivään ruusuun). Mansikoiden päälle vetelin sulaa suklaata muovipusseja säästääkseni ihan vain lusikalla, ja musta ne näytti tosi kivoilta ja rennoilta. Purstotukset tein kahdella tyllalla: luottotyllallani eli Städterin 14mm tähtityllalla sekä samaisen valmistajan koripunostyllalla (16mm).

Mulla on ihan hirmusti kerrottavaa saaristoreissulta! Ihania kahviloita, hyvää ruokaa ja parasta seuraa - luvassa varmasti useampi postaus, sillä en halua tunkea kaikkea kivaa yhdeksi megapostaukseksi. Luvassa on siis saaristopostauksia heti, kun saan omat kuvani selattua läpi sekä saan kuvia kaveriltani!

Tarvitset:

4 kananmunan Nopea kakkupohja

kostutukseen:

1/2 dl vettä

1/2 sitruunan mehu

täytteeseen:

4 dl vispikermaa

300g (1,5 prk) maustamatonta tuorejuustoa

1/2-1 dl sokeria (maun mukaan)

1 prk Lemon Curdia

1 rasia tuoreita mansikoita (tai sen verran kuin haluat!)

koristeluun:

tuoreita mansikoita

tummaa suklaata

oikea ruusu

pursotuksiin:

6dl vispikermaa

1/4-3/4 dl sokeria (maun mukaan!!)

1. Valmista nopea kakkupohja ohjeen mukaan. Leikkaa se kolmeen osaan sitten, kun se on jäähtynyt.

2. Vaahdota täytteen vispikerma. Lisää joukkoon tuorejuusto sekä maun mukaan sokeria.

3. Leikkaa täytteen mansikat puoliksi.

4. Kostuta alin kakkupohja sitruuna-vesiseoksella. Levitä kerros Lemon Curdia ja asettele mansikat päälle. Levitä puolet täytteestä. Nosta keskimmäinen kerros ja toista edellä mainitut. Nosta ylin kakkupohja ja kostuta kunnolla.

5. Leikkaa koristelun mansikat pystysuunnassa siivuiksi. Asettele ensin ulommainen kehä ja asettele seuraavat mansikkakehät edellisten kanssa vähän päällekkäin. Lopulta keskelle mahtuu yksi tai kaksi mansikan siivua. Sulata suklaata lautasella ja kasta lusikka siihen. Roiskuttele suklaata mansikoiden päälle.

6. Vaahdota vispikerma ja sokeroi. Pursota haluamanlaisesi pursotukset.

Peeäs Terkut täältä kukkapenkin keskeltä patiolta, langaton netti toimii yllättävän hyvin!

©2013 • Taikakaulin

Maistiainen saaristosta

Moikkamoi! Viime maanantaina tosiaan lähdimme parhaan ystäväni kanssa pikajunalla Turkuun mukanamme pyörät, teltta, välttämättömät kamat sekä täysin avoimet suunnitelmat. Tänään, lauantaiaamupäivällä, saavuimme Viikkarilla Maarianhaminasta Helsinkiin takanamme todellinen relausviikko ja parisataa pyöräiltyä kilometriä.

Me otettiin Maarianhaminasta rahaa säästäen pelkät kansipaikat Tukholma-Helsinki -laivalle, joka siis Maarianhaminassa puolenyön aikaan yöllä pysähtyy. Koska hyttiä ei ollut, tuli arvatenkin nukuttua minimaalisen vähän - mä sain koisittua laivan käytävällä makuupussissani muutaman tunnin, kaverini huiman yhden.

Me fillaroitiin Viking Linen terminaalista Katajanokalta sellasset 70 kilometriä kotiin. Ei pyöräilyissä vielä mitään, mutta nyt mä oon ihan rättipoikkipuhki, sillä kotiin päästyäni sain päähäni lähteä vielä juoksulenkille. Tulin just saunasta ja olin menossa jo nukkuilemaan, mut halusin tulla pikapäivittämään mun tän viikon kuulumiset. Varsinaiset saaristopostaukset luvassa myöhemmin - nyt mä sanon vaan, että gonatt o sov gott! :-)

©2013 • Taikakaulin

Tajuton savulohihyydykekakku

Heipparallaa! Eilen vietettiin sukulaisten voimin mun 18-vuotissynttäreitä, ja suolaiseksi tarjottavaksi pakastepasteijoiden sekä -cocktailpiirakoiden lisäksi leivoin tämän taivaallisen kakun. Oon tätä vastaavaa aiemminkin tehnyt, mutta parin vuoden takaisessa versiossa menettelin pohjan kanssa vähän eri tavalla kuin tässä. 

Kaikista maailman kakuista - niin makeista kuin suolaisista - tää on mun ehdoton suosikki! Myös vieraat antavat nimenomaan tälle kakulle aina ihan hirmusti ruusuja. Tää on vaan niin hyvää, että voin sen ihan itekin tässä julistaa. Voin olla melkein satavarma, että ensi keväänä mun ylppärijuhlissa nähdään monta tällaista ihanaa, moussemaista lohihyydykettä. 

Nyt mä jatkan mun pakkausprosessia, sillä lähden juuri Saksasta vaihdosta kotiutuneen ystäväni kanssa pyöräreissulle tänään tossa yhdeksän tunnin päästä! Suunnataan täältä meiltä päin ensin junalla Turkuun ja siitä lähdemme saaristoon pyöräilemään. Mitään muuta suunnitelmaa meillä ei ole - viikko aikaa pörrätä ympäri saaria. Mä otin sen hirmu kalliin rokotteen puutiaisaivokuumetta vastaan, sillä mä haluan ehkäistä kaiken mahollisen ikävän jo ennakkoon. Messiin lähtevät myös punkkipihdit sekä punkkimyrkky. Nyt mä pakkaan repun loppuun ja suuntaan nukkumaan, täytyy meinaan nauttia omasta, ihanasta jättisängystä - saa nähä miten teltassa saa nukuttua. :-D

Tarvitset:

200g hapankorppuja

110g margariinia

täytteeseen:

7 liivatelehteä

685g savukirjolohta (mulla 500g lämmin-, loput kylmäsavulohta)

1 ruukku ruohosipulia

1 ruukku tilliä

4 dl vispikermaa

2,5 dl majoneesia

2,5 dl sinappi-kurkkusalaattia

200g maustamatonta tuorejuustoa

3/4 dl vettä

koristeluun:

1 pkt (about 200g) graavilohta

basilikaa

ruohosipulia

1. Murskaa hapankorput. Sulata margariini ja lisää sekaan. Kaada irtoreunavuokaan, jonka pohja on vuorattu leivinpaperilla. Tasoita.

2. Laita liivatteet likoamaan.

3. Pilko täytteen kalat. Silppua ruohosipuli ja tilli.

4. Vaahdota kerma. Lisää joukkoon majoneesi, sinappi-kurkkusalaatti sekä maustamaton tuorejuusto.

5. Kiehauta vettä vedenkeittimessä ja sulata liivatteet 3/4 dl kiehuvaa vettä. Kaada ohuena nauhana muun täytteen joukkoon. 

6. Lisää lopuksi kala sekä ruohosipuli- ja tillisilput täytteeseen. Sekoita ja kaada vuokaan. Anna hyytyä yön yli.

7. Koristele: Pilko graavilohi ja asettele kakun päälle. Koristele ruohosipulilla ja basilikalla.

eräjorma is ready to go!

©2013 • Taikakaulin

Maailman helpoin suklaajuustokakku

Mun pitää herätä töihin kuuden tunnin kuluttua, mut silti mä oon täällä. Mun oli vaan ihan pakko tulla kirjottelemaan tää postaus. Kaikki alkoi siitä, kun aloin jo keväällä lukemaan syksyllä venttaaviin ylioppilaskirjoituksiin. Oon pitkin kesää lukenut vähän enkkua, terveystietoa kuin matikkaakin, ja nyt käänsin iPhonen englanniksi. Äsken mulle tuli myös mieleen unohtaa suomenkielinen radio, ja niin kuuntelenkin nyt enkunkielistä radiokanavaa. Tarkemmin ottaen radio on - ylläri - Beatles-nettiradio. Ja se on se syy miksi täällä kirjoittelen! Avasin siis sen radion ja ihan yhtäkkiä mulle tuli ihan hirmu hyvä ja onnellinen fiilis. Ja niin pirteä fiilis univeloista huolimatta, että tänne bloggeriin oli suorastaan pakko tulla jakamaan ajatuksia ja tällä kertaa pitkästä aikaa jopa reseptikin!

Sanon tän aina, mutta mä en tiedä parempaa yhtyettä kuin Beatles. Beatlesin - ja vain ja ainoastaan The Beatlesin - esittämä musa saa mut aina hattaraks, enkä ole siihen liverpoolilaiseen poikapoppooseen vieläkään kyllästynyt, vaikka oon sitä jo vaikka kuinka monta vuotta kuunnellut. 

Mun kaksi kaveria tulivat tänään pikavisiitille juhlistamaan mun 18-vuotissynttäreitä. Leivoin heille tämän pienen suklaajuustokakun. Paistelin myös pakasteesta cocktail-piirakoita sekä yrttipatonkia tarjolle. Pihalla oli niin ihanan lämmintä, että kävin poimimassa karamellintuoksuisen kukkakimpun luonnonkukista. 

Nyt mun on painuttava pehkuihin, mut oikeesti haluisin heittää pitkän pitsiyökkärin päälle ja lähteä hyppii tonne kukkapellolle! Vitsit kun onkin niin mahtava fiilis nytten!

Tarvitset: (halkaisija 15cm)

120g Domino-keksejä

nokare voita (about 10g)

täytteeseen:

3 dl vispikermaa

1/2 prk maustamatonta tuorejuustoa

175g maitosuklaata

koristeluun:

tuoreita mansikoita

suklaata spritsailuun

1. Murskaa Dominot. Sulata rasva ja lisää Domino-murskaan. Kaada vuokaan, jonka pohjalle leivinpaperi. Tasoita pohja tasaiseksi.

2. Vaahdota vispikerma ja lisää tuorejuusto. Sulata suklaa mikrossa miedolla lämmöllä ja lisää ohuena nauhana vispikerma-tuorejuustoseoksen sekaan. Kaada vuokaan ja tasoita pinta.

3. Leikkaa mansikat siivuiksi ja asettele kakun päälle ennen kuin kakku on täysin jähmettynyt. Sulata suklaata ja spritsaa eli pursota ohuita nauhoja mansikoiden päälle. Laita sitten jääkaappiin jähmettymään. 

4. Kun kakku on jähmettynyt (noin 5h), poista irtoreuna ja laita tarjoilualustalle.

Peeäs pitkästä aikaa kaivoin järkkärin älypuhelinkuvien sijaan ;-)

©2013 • Taikakaulin

Brezel und Käsespätzle - Deutschland

Heippa kaikki! Täällä kirjottelee viime yönä Helsinki-Vantaalle laskeutunut apua täysi-ikäinen amatöörileipuri! Vietin juhannuksen ja siis myös synttärini parhaan ystäväni ja hänen host-perheen luona aivan eteläisimmässä osassa Saksaa. Reissu oli ihan huikean ihana, ja heti kun koneen pyörät irtosivat Stuttgartin kentästä meinas tulla itku, koska olisin niin halunnut vielä jäädä. Okei huijasin, meinas itku tulla jo turvatarkastuksessa. Oli myös tosi kivaa tutustua uusiin mahtaviin ihmisiin!!

Vaikka iPhone on parin viikon tauon jälkeen jälleen luojan kiitos mun kätösissä, otin ihan minimaalisesti kuvia reissusta. Vikana päivänä mentiin shoppaamaan Stuttgartiin ja käytiin myös saksalaisessa ravintolassa. Mä söin tuon ihan ekassa kuvassa näkyvän Käsespätzlen eli vähän niin kuin juustopastan. Siinä oli sellasta melko vahvaa juustoa sekä sitten ihanaa sipulia päällä. Kylkeen oli kipattu tietty salaattia saksalaiseen tyyliin etikalla ja öljyllä, nam!

Mun kaveri otti Maultaschen eli tollasen alla olevassa kuvassa näkyvän "taskun", jossa on jauhettua lihaa sekä yrttejä. Mukana oli myös saksalaista perunasalaattia sekä tollasta normimman näköstä salaattia kuten mullakin. Maistoin tätä vähäsen ja oli ihan sairaan hyvää!

Suomi-tyttö sekä semisti saksalaistunut Suomi-tyttö Stuttgartissa! 

Tosiaan täytin 18 Saksassa ollessani, ja mun kaveri olikin leiponut ton iihanan saksalaisen suklaa-kirsikkakakun, jonka oikeeta hienoa nimeä en nyt tietenkään muista. 

Junailtiin mun synttäripäivänä Friedrichsafeniin Bodenseen rannalle ja ostettiin leipomosta tollaset pretzel-taikinasta (ger. brezel) leivotut juustosysteemit. Vaikkei ihan tuoreita olleet, oli ne musta kuitenkin hyviääää!

Kone oli ihan tyhjä!

Niin meno- kuin paluumatkallakin nukuin kaikki lennot. Scandinavian Airlines (SAS) on musta ihan ookoo lentoyhtiö - ovathan lennot edullisia - mutta kaikki, mitä lennoilla tarjotaan, on kahvi, tee tai vesi. Kelatkaa, mehukin maksaa euron!? Pelkkien juotavien takia en jaksanut sinnitellä hereillä, joten makselin univelkoja veke. Lentelin niin mennen kuin tullen Kööpenhaminan überhelpon kentän kautta, ja täytyy sanoa, että kentän Prego-ravintola oli tosi positiivinen yllätys!! 

©2013 • Taikakaulin

Pikaruokaterkut Tanskasta ja Saksasta

Pikamoit täältä ihan eteläisestä Saksasta! Lennot meni kätevästi nukkuessa ja tänään käytiin mun ystävän koululla pyörähtämässä. Syötiin Ravensburgissa ihanaa jätskiä, joka oli vielä ihan tosi tosi edullista! Tota lohi-pinaattipastaa taas söin Kööpenhaminan kentällä kivassa Prego-ravintolassa. Nyt ei ehi enempää, tschüss!

©2013 • Taikakaulin

Masajo - inkkarisokrua ja ruususuolaa

Sain ihan super kauan sitten mielettömän tuotenäytepaketin Masajolta, ja mua hävettää ihan hirveästi tämän postauksen julkaisemisen tajuton venyminen. Otin tuotteista kuvat jo apua neljä kuukautta sitten, mutta en tähän päivään mennessä ole saanut selville, mihin ne olen ehtinyt taikomaan. Niinpä päätin napata tänään pikaisesti uudet kuvat huollossa uudeksi vaihdetulla iPhonellani, jotta vihdoin saisin tämän julkaistua. Yhden julkaisun kuvista otin Masajon nettisivuilta.

Masajo tuo Suomeen inkkarisokeria Etelä-Amerikasta, jossa ei ole tarvetta käyttää tehoviljelyä. Siellä kasvaa ravintorikas, vanhan lajikkeen hidaskasvuinen sokeriruoko, josta mehu puristetaan hellävaraisesti. Mehu kuivataan miedolla lämmöllä, mikä on edellytys sokeriruo'on vitamiinien ja kivennäisaineiden säilymiseen. Tämän jälkeen kuivattu mehu jauhetaan ja pussitetaan. Sokeria ei kiteytetä ollenkaan, eikä valmistuksessa tarvita muita lisäaineita kuin kalsiumia. Tuotteessa ei käytetä mitään paakkuuntumisenestoaineita, ja tästä syystä sokeripussi saattaa tuntua kovalta.

Täysruokosokeri on kuivattua, mutta muuten käsittelemätöntä sokeriruokomehua. Sitä tuodaan joko jauheena tai paloina. Tuotetta voidaan käyttää normin valkoisen sokerin sijaan terveellisempänä vaihtiksena. Valkoinen sokeri taas on jalostuksen lopputuote, jota on jalostettu niin sikana, että jäljellä on mahdollisesti vain aavistus mineraalisuoloista.

Ruususuola-kristallisuolaa taas tuodaan Boliviasta. Louhiminen suoritetaan käsin, jotta ruususuola ei vaurioidu. Alkuperäinen ruususuola-kristallisuola sisältää todella paljon hyvänlaatuista rautaa. Tiet ruususuolan luo ovat kapeita ja pölyisiä, eikä niitä voida asfaltoida maan liikkuessa niin paljon. Kuorma-autojen kuskeilta siis vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta, sillä pudotus voi olla monta sataa metriä. Japanissa ruususuola-kristallisuolasta on tullut terveystietoisten sekä kulinaristien suola, jota saa vain erikoiskaupoista huikean kalliiseen hintaan. Ruusu- ja sokeritiedot muokattu Masajon nettisivuilla olevista tiedoista.

Ruususuolaa, © http://intiaanisokeri.fi

Suuren suuret kiitokset Masajolle ihan uskomattomasta tuotepaketista, joka sisälsi muun muassa ruususuolaa sekä yli kahdeksan kiloa täysruokosokeria! Jos mun pitää valita inkkarisokrusta ja ruususuolasta jompi kumpi, niin peukutan ainakin tällä hetkellä sokeria. Teen enemmän makeita leivonnaisia, ja siten tietty sokeria käytän enemmän. Oon tosiaan mittaillut ja käyttänyt tätä inkkarisokeria ihan normiksi mielletyn valkoisen sokrun sijaan, ja voi vitsit, leivoksista tulee aivan taivaallisen aromikkaita!

pikkupuustit ruokosokrulla!

Peukuta Masajoa Facebookissa!

Peeäs Viettäkääs oikein kivat juhannukset - mä lähden torstaina vaihtarina olevalle parhaalle ystävälleni Saksaan ja palatessani Suomeen oonkin jo apua kaheksantoista! Mua jännittää vaan ihan hirveesti lentää sekä sit vaihtaa konetta yksin.

©2013 • Taikakaulin