Virgin Oil Co & Michael Bublé

Tänään (tai no eilen se taitaa jo olla) oli aivan uskomattoman ihana päivä! Perjantain piti mulla olla ihan tiukasti vain lukupäivä, mutta sepä saikin pikkusen käänteen. Pikkuisten mutkien jälkeen baana oli suora - varattiin ihanan ystävän kanssa torstai-iltana liput iki-ihanan Kanadan kultakurkun, Michael Bublén, To Be Loved -kiertueen Helsingin keikalle. Mun äitiä ja iskää uhmaten otettiin paikat "sieltä järkyttävän korkella sijaitsevalta piippuhyllyltä, josta ei huonovointisuuden ja huonon näkyvyyden takia nää mitään". Todellisuudessa yläkatsomon paikat (lohko 314, rivi 3, paikat 109 ja 110) olivat todella hyvät - näimme aivan varmasti paremmin kuin permannon perukoille ängenneet immeiset.

Ennen i-ha-naa konserttia vietimme rennon päivän Helsingissä. Päiväohjelmaan sisältyi muun muassa lompakon laihduttamista ja itsemme lihottamista. Ihanan tikkitakin lisäksi ostin Vilan loppuunmyynneistä nuden mekon. Alkuperäinen hinta tällä söpöläisellä oli viidenkymmenen hujakoilla, mutta mä maksoin siitä kaksi (2!!) euroa. Opiskelija kiittää.

Kävimme kuluttamassa ystäväiseni ravintolalahjakortin, ja ravintolaksi valitsimme aivan keskustassa sijaitsevan Virgin Oil Co -ravintolan, joka on myös baari ja klubi. Tilasimme molemmat sattumalta samat pääruoat, jotka olivat kyllä niiin taivaalliset, että oltaisiin voitu syödä varmaan viidet samanlaiset perä jälkeen. Kyseessä oli siis Maiale Piccante, johon kuului parmesaanilla ja täysjyväsinapilla gratinoitua grillattua porsaan sisäfileetä, kermaista savu-chilikastiketta, grillattua Ramiro-paprikaa ja Virgin-perunaa.

 

Jälkkäriä mä en jaksanut sitten millään kuitenkaan syödä, mutta pöydän vastapuolelle kiikutettiin ihana Panna Cotta Mocca. Molemmat tilattiin ruoan jälkeen drinkit, joista toinen oli jäisen kylmä ja toinen taas kuuma. Kylmässä oli minttua, kuumassa appelsiinia, ja yhdistävä tekijä molemmissa juomissa oli ihana suklaa.

Illan tähti - ihana Bublé - aloitti vain kymmenisen minuuttia myöhässä, ja itse Bublé sekä koko konsertti olivat vain niiin i-ha-nat. Rutistin ystäväiseni varmaan viis kertaa ihan lyttyyn, eikä itkukaan varmasti kaukana ollut. Vielä kerran: i-ha-na. 

Tulin tunti sitten Hartwallilta kotiin, ja nyt kello on puoli kaksi. Aamulla on lähtö kello yhdeksän nolla nolla Vuokattiin viettämään siskon hiihtolomaa, enkä mä ole edes pakannut vielä. Mä lähden reissuun ihan vain lukemaan ylppäreitä varten, mutta ehkä mun pitäisi tonne tyhjyydestä kaikuvaan laukkuun silti pikku hiljaa alkaa jotain kamoja heitellä. 

Muistakaa syödä hyvin vaikkapa Virgin Oil Co:ssa, pitäkää kivaa, it's a beautiful day and I can't stop myself from smiling!

©2014 • Taikakaulin